Najaaraq nunatsinni pisortaqarfinnik tatiginninnitsinnik misissuivoq
Allattoq Ole Ellekrog
“Inuit amerlanersaat tatigisassaasarput.”
Nunatsinni arlaannut kaffisoriartillutit taama oqarsimaguit kaffisoriat amerlaqatigiingajannut marlunnut avissagunarpatit. Affaasa isumaqatigigaatsit, sinnerisalu isumaqatiginngikkaatsit. Misissuinermi 2018-imeersumi kalaallit 43-57 procentii oqaatsinut taakkununnga isumaqataanerarput.
Tamatumunnga atatillugu isummat assigiinngittaqaat, nunami sorlermi misissuisoqarnera apeqqutaalluni. Ilaat isumaqataanngilluinnartarput. Zimbabwemi 2,1 procentiinnaat isumaqataapput, Perumi 4,2 procentii, allaallu nunami Europamiittumi Grækenlandimi 8,4 procentiinnaat isumaqataapput. Nunarsuup sinneranut naleqqiullugu Kalaallit Nunaat tatiginnissinnaassusiat qaffasippoq.
Soqutiginarpoq Danmarkimi, Kalaallit Nunaata politikkikkut aaqqissuussamik kingornussarsiffigisaani, tatiginnissinnaassuseq qaffasinnernut ilaammat. Misissuinermi 2017-imeersumi qallunaat 77 procentii oqaaseqaammut qulaaniittumut isumaqataapput.
“Siusissukkut maluginiarpara tatiginnittoqarnera pingaaruteqarluinnartartoq”
– Najaaraq Demant-Poort
Matumani Kalaallit Nunaat Danmarkilu assigiinngissutaat annertupput, assigiinngissutillu tamakku nunatsinni pisortaqarfinnik (naalagaaffimmik, inatsisartunik, kommuninik, politeeqarnermik, ombudsmandeqarnermik, naalagaaffiup sinniisoqarfianik, suliatigut peqatigiiffinnik, illersornissamik il.il.) ingerlatseriaatsitta tatiginninnissamut pingaartitatsinnut immaqa naleqquppallaannginneranut pissutaanersut Najaaqqap paaserusuppaa.
Nalornisoorutaasoq tamanna Najaaraq Demant-Poortip Ilisimatusarfimmi adjunktiusup ph.d.-nngorniutimini misissuivigaa.
Inatsisit iluaqutaanissaat upperisariaqarpoq
Najaaraq Demant-Poort ilisimatusartunngortinnani ukiuni qulini Naalakkersuisuni sulivoq. Tassani sulitilluni maluginiarpaa pisortaqarfinni suliaqarfiit ilaasa inuiaqatigiinnut kalaallinut naleqquttuaannannginnerat.
Kalaallit Nunaanni tatiginnissinnaassuseq Danmarkiminngarnit appasinneruvoq.
Ilusilersuisoq: Najaaraq Demant-Poort
“Siusissukkut maluginiarpara tatiginnittoqarnera pingaaruteqarluinnartartoq. Inatsisinik Danmarkimit kingornussatsinnik atuutilersitsiniaraangatta innuttaasut aaqqiissutip eqqortuullunilu iluaqutaanissaanik tatiginninnissaat pisariaqartarpoq,” Najaaraq Demant-Poort oqarpoq.
“Suliaqaqataaffinni inatsisaasut ilaatigut pinngortitamik immikkut ilisimasanik ulikkaarput. Inatsisit taama ittut maanna aaqqissuussami atuutilersinneqassagaangata arlalitsigut tatigeqatigiittoqartariaqartarpoq. Assersuutigalugu innuttaasut politikerillu, politikerit atorfillillu, atorfillit immikkullu ilisimasallit tatigeqatigiittariaqartarput,” oqarpoq.
Sammisassani nammineq aalajangerpaa
Tatigeqatigiinnikkut akunnattoorfiit tamakku Kalaallit Nunaanni pisortaqarfinni unammilligassaasartut ilaannut pingaaruteqarluinnartuunerat Najaaqqap Naalakkersuisuni suligallarami qularutigiunnaaraluttuinnarpaa.
Atorfilinngunngikkallarami Københavnip Universitetiani Statskundskabimi kandidatinngorniarsimavoq. Taamaattumittaaq suliaqarfimmi tamatumani ilisimatusarnerit ilisimasaqarfigai takusinnaallugulu Kalaallit Nunaanni tatiginninnermut tunngassutillit naammattumik ilisimasaqarfigineqanngitsut.
“Suliffeqarfiutitta ilaannik nunatsinni pissutsinut naleqqunnerulersitsilluta allannguisariaqarsinnaanitsinnut takussutissarpassuaqarpoq”
– Najaaraq Demant-Poort
“Samminiagara eqqortuunersoq pasitsaassakkalu suliniutissaqqissuunersut sivisuumik paasiniaruusaarpara. Oqaloqatikkali tamarmik tapersersuilluarput, taamaattumillu aalajangerpunga suliaq tamanna ingerlatiinnarniarlugu,” Najaaraq Demant-Poort oqarpoq.
Qularutigiunnaaramiuk isumassarsiani misissuivigisassaqqissuusoq qinnuteqarpoq piareersaatitullu suliniuteqarnissamut Nunatsinni Ilisimatusarnermik Siunnersuisoqatigiinnit aningaasaliiffigineqarluni. Taamanimiilli Ilisimatusarfimmi adjunktitut sulillunilu ilisimatusarpoq.
Sooq Kalaallit Nunaannut pingaaruteqarpa?
Taava sooq Najaaqqamik oqaloqatiginnittut tamarmik Najaaraq maluginiakkaminik misissuisariaqarnerarpaat? Kalaallit tatigeqatigiinnermi – pisortaqarfinnullu tatiginninnermi – pingaartitaat Danmarkimi pingaartinneqartunit allaanerunerat sooq Kalaallit Nunaata ukkatarisariaqarpaa?
Pisortaqarfinni ingerlanerliornerit ilaannut aallaaviusinnaammata, Najaaraq nassuiaavoq.
“Skandiaviami periuserineqartoq nunani allani malinneqarpoq ilaatigullu qaffasissumik atugarissaarneq, inuuneq pitsaassuseqarluartoq aalaakkaasumik aningaasaqarneq tusaamasaassutigalugit. Taakku tatiginnilluartoqarneranut amerlasuunit pissutaanerarneqartarput. Maanili nunatsinni pissutsit allarluinnaapput,” oqarpoq imalu nangilluni:
“Maani pisortaqarfiit nunasiaatinngorsarneqarnikkut kingornussimavavut, Skandinaviamili nunani allanisulli ingerlasussatut ingerlappavut.”
Matumani takussutissiarineqarpoq inuiaqatigiinni kalaallini pisortaqarfiit pingaarnerit Skandinaviami periaatsinit kingornussaanerat.
Ilusilersuisoq: Najaaraq Demant-Poort
Najaaqqap tatiginninnissamut pingaartitatta aaqqissuussamilu anguniakkat imminnut naapertuutinnginnerannut takussutissartaqartut aalajangersimasut pingasut eqqaavai:
– 1. Aaqqissuusseqqiisoqarsimanngilaq
Siullertut uparuarpaa pisortat ingerlatsivii alliartornissaat kissaatigineqanngikkaluartoq alliartortuartut. Tatiginninneq nunani avannarlerni pisortat ingerlatsiviini naammassisaqarluartitsisartoq ’maskiinamut uuliatut’ allaatigineqarsimasoq maani taamatut sunniuteqarpasinngilaq.
“Maani politikerit arlaleriarlutik eqqaasarpaat pisortat ingerlatsiviinik aaqqissuusseqqittariaqartugut allaffissornerlu annikillisinneqartariaqartoq. Tamatumali akerlerluinnaanut ingerlavugut.
– 2. Akiitsut akilerneqanngitsut
Najaaqqap eqqaasaasa aappaat tassaavoq inuppassuit piffissaq eqqorlugu akiitsuminnik akiliisannginnerat.
“Akileraarutissanik akilinngitsuukkanik (piffissaq eqqorlugu akilinngisanik) ulikkaarpoq. Inuppassuit akileraarutissaminnik allanulluunniit akiitsuminnik akiliineq ajorput,” oqarpoq.
– 3. Nakkutilliisoqarfiit amerlanerit
Pingajuattullu eqqaasaa tassaavoq suliaqarfinni arlalinni nakkutilliisoqarfinnik atuutilersitsisoqartariaqartoq, malittarisassat malinneqartuaannanngimmata.
“Assersuutigalugu pisanik nalunaarutiginninnissamik malittarisassat malinneqartuaannanngillat, taamaattumillu malittarisassat malinneqarnissaat qulakkeerniarlugu akisuunik nakkutilliisoqarfiliortoqartariaqarpoq,” oqarpoq.
“Ilaatigut tamakkuupput Skandinaviamiusut aaqqissuussani anguniakkat Kalaallit Nunaannut naleqqutinnginnerannik tunngaveqarsinnaasorisakka,” Najaaraq Demant-Poort oqarpoq.
Kalaallit Nunaat nammineq ingerlatseriaaseqartariaqarpoq
Najaararli ajornartorsiut suussusersiniaannarnagu aammattaaq ajornartorsiummut aaqqiissutissarsiorpoq. Nunatsinnili aaqqissuussanut allaannguutissanik annertuunik namminiivilluni siunnersuuteqarusunngilaq.
Tatiginninneq Najaaqqap ilisimatusarnerani sammisani qitiuvoq.
Assiliisoq: Lars Demant-Poort
“Suliffeqarfiutitta ilaannik nunatsinni pissutsinut naleqqunnerulersitsilluta allannguisariaqarsinnaanitsinnut takussutissarpassuaqarpoq. Qanorpiarli iliortoqartariaqarnersoq suli naluara. Inuiaqatigiittut pisortat ingerlatsiviinit sorpiaat kissaatiginerivut oqallisigeqqaartariaqassavarput,” oqarpoq.
Aaqqiissutissarsiornermini nunani allani ilisimatusarfigineqartuttaaq misissuivigai. Ilaatigut Sverigemi, Finlandimi Norgemilu nunap inuiisa saamit tatiginninnerat pillugu assingusumik ilisimatusarnerit misissuivigai. Aammali nunat Kalaallit Nunaannit Issittumillu ungasissumiittut misissuivigissallugit naleqqupput.
“Toqqissisimanissaq aaqqissuussamillu tatiginninnissaq pingaarnerpaajuvoq, tamannalu ilisimatusarninni sammivara”
– Najaaraq Demant-Poort
“Nunarsuarmi tamarmi nunanik nunasiaatinngorsimasunik allanik misissuinerup soqutiginaqutigaa nunat taakkua Kalaallillu Nunaata arlalippassuartigut assigiissuteqarnerat. Tatiginninnermut atatillugu pingaartitat aamma immaqa nunat pisortaqarfimminnik allamit kingornussisarnerisa kingunerisaanik pissaanerup naligiinngitsumik aaqqissugaaffiani assigiinngissuteqalertarput,” oqarpoq.
Islandimi unammisitsinermi ajugaasoq
Taamaattumik Najaaqqap paasisai nunat tamalaat akornanni oqallisaalerput Kalaallillu Nunaata avataanut siammarternissaat pingaaruteqarluni. Avammullumi siammarterivoq issittummi ataatsimeersuarnermi Islandimi ingerlanneqartumi Arctic Circle Assemblymi ilisimatusarfigisani saqqummiukkamigit. Tassani unammisitsisoqarnerani suliniutigisani pillugu ajugaavoq, issittumi ilisimatusaatigalugu suliat aqqaneq-marluk allat unammeqataasut.
Nammineq ajugaasorivoq ilisimatusarfigisani naleqqiukkuminarsaramiuk. Kikkummi tamarmik misiginikuusaannik assersuusiorpoq.
“Kommunimit allagarsisimatilluni annilaangarujussualeriataartarneq eqqartorpara. Tamannami pisortat ingerlatsiviinik attaveqateqassagaangatta tamatta aalajangersimasunik ilimasuuteqartarnitsinnut takussutissaalluarpoq,” oqarpoq imalu nangilluni:
“Misigissuseq taanna arlalinnik pilerfeqartarpoq: pisortaqarfinnut atatillugu siornatigut misigisimasatsinnit, peroriartornitsinnit aaqqissuussarluunniit pillugu ilisimasatsinnit. Toqqissisimanissaq aaqqissuussamillu tatiginninnissaq pingaarnerpaajuvoq, tamannalu ilisimatusarninni sammivara,” oqarpoq.