Kalaallit meerartaat, meeqqat-illuini najugallit, aqagussaq ernumanartoqartillugu inuupput

Nuna tamakkerlugu kalaallit meerartagut ilaqarput, meeqqat-illuinut inissinneqarsimasunik, aqagussamullu ilerasuuteqareerlutik, inuusunik. Tamatuminnga tikkuaannittuuvoq ph.d.- liamini misissueqqissaarsimasoq. Ilisimatooq tassannga misissuisimasoq inassuteqarusuppoq, meeqqat tusaaneqarnerusariaqarnerannik.

 

Allaatiginnittoq Laura Philbert, Polarfronten

 

Ukiut tamaasa Kalaallit-Nunaanni, meeqqanik inissiisoqartarpoq angajoqqaarsianut meeqqallu-illuuinut, Qallunaat-Nunaanni inissinneqartartunut naleqqiullugit, sisamariaammik amerlanerutigisunik – paasissutissanillu peqannginnatta ilisimasaqarfiginatigu, meeqqat nammineerlutik, qanoq meeqqat-illuani, najugaqarnertik isumaqarfigineraat. Taama oqarpoq Ilisimatusarfimmi adjunkti Bonnie Jensen.

 

Ph.d.-liornerminut atatillugu misissuinermini meeqqat-illuinut inissinneqarsimasut meeqqat 38´t nuna tamakkerlugu siaruarsimasut, oqaloqatigisimavai. Oqaloqatiginnittaqattaarnerani soorlu ersersimavoq, isummani malillugu, ima taarusuppaa, meeqqat ilaat ataannartumik nalorninartorsiornartorujussuup iluaniittut. Bonnie Jensen, inersimasuunini tamaat meeqqanik inuusuttunillu sullissisuusimavoq, soorlu ass. aamma Namminersorlutik Oqartussat ataani immikkoortortaqarfimmi aqutsisutut Kalaallit Nunaanni meeqqat-illui tamakkerlugit akisussaaffiginikuugai, taama oqarpoq Bonnie Jensen:

 

“Maluginiakkama tupannartutullu misigisama annersaraat, paasillugu, qanoq meeqqat inuunertik ilisimasaqanngiffigitigigaat.”

 

Amerlasuut naluaat, sooq inissineqarsimanerlutik, aammattaaq naluaat maannakkorpiaq najugaqarfigisaminni, qanoq sivisutigisumik najugaqarumaarnerlutik. Ilaasa annilaanngatigaat, akunnerup affaa qaangiuppat, aqagu sapaatilluunniit akunnerata tulliani, takkuttoqariataassasoq, oqarluni allamut nuulerputit. Qanormiuna, misigissuseq taanna pigiinnaavillugu inuulluni, ajortigaa.

 

Oqaluttuarportaaq, meeqqat oqaloqatigisaasa affaasa, massakkorpiaq najugaqarfigisartik iluarinngikkaat.

 

”Meeqqat allamut inissittarpagut, inuunerisaminni atugarisaat qimatsillugit, pitsaanerusumik atugaqalertikkusullugit. Tassaavoq aallaavipput. Taamaassappat qanoq-ililluta qulakkeersinnaassavarput, atugarisaanniit pitsaanerusumik atugaqartilerlugit,  nuutittarnissaat? Tamanna taamaallaat paasineqarsinnaavoq, meeqqat paasiniaaffigigaanni, aperalugit najugaqarfigiligartik ajorinnginneraat,” taama Bonnie Jensen kajumissaaruteqarusuppoq.

 

 

Pingaarnertut isornartorsiuinera uaniippoq, suliniutaasimasutigut, meeqqat pillugit aallarnerneqarsimasutigut, uniorujussuarsimagatta, suliniutini, meeqqat qanoq-innerinik eqqoriaanerit,inersimasut  isumaat aallaavigineqartarsimammata.

 

”Eqqartukkatsinnut, tunngaviatigut ilisimasatigut amigaateqarlutalu, meeqqat inissinneqarnerminnut tunngatillugu eqqarsaataat, ilisimanngilagut. Ilisimasat annertunerugaangata, inerniliiffiginissaat nalunannginnerusarpoq,” taama oqarpoq Bonnie Jensen.

 

Ernersimasunik qanitaqarnerunissartik kissaatigaat

Meeqqat meeqqat-illuini najugaqalersimasut 38´t oqaloqatigisimaneri aallaavigalugit tikkuusserusuppoq, siunissami inunnik sullissisarnerup tungaatigut, qanoq pingaaruteqartigisumik suliassaqartugut. Meerarpassuit oqaluttuarnerminni taasimammassuk, meeqqat-illuini najukkaminni, inersimasumik qanitaqarnissartik maqaasisarlugu.

 

”Meeqqat inersimasunik pitsaasunik amerlanerusunik kissaateqarput. Taakkununnga, inersimasut pitsaaasut tassaapput, pisuttuaqatiginnittut, naalaartut najuisut, naveersikulanngitsullu. Meeqqatulli allatut,” taama oqarpoq Bonnie Jensen.

 

Meeqqat toqqissillutik inersimasunik qanillisaqarsinnaanngornissaannut periarfissamik aqqutissiuutissagutsigit, meerarpassuit ilaasa nalorninartorsiornermik misiginerat, peertariaqassavarput, taama ilanngullugu oqaaseqarpoq.

 

”Ulloq unnuarlu najugaqarfinni, inulerinertaa susassareqatigiinnermik toqqammaveqarluni ingerlasussaaniaraluarpoq, tamannali angujuminaassimassaaq, naluppassulluunniit, aqagu sumi najugaqarumaarnerlutik.”

 

Bonnie Jensenip oqaloqateqaqattaarmini paasisimavaa, meeqqat oqaloqatigisai najugaqarfimminni nuannaartutut imminnut nalileraangata, tassaasartut inersimasunut attaveqarluarfimmiittut. Najukkaminnili nuannaanngikkaangamik, tassaasartut ilaquttaminnik maqaasisut inersimasunillu qanilleqqasaqaratik.

 

”Tamanna paasinartorujussuuvoq, najugaqarfeqaruit inersimasortai qanillugillu nuannaralugit, anaanamut maqaasinernut annikillisaaterujussuussaaq,”taama Bonnie Jensen oqarpoq.

Ilaquttat akuutinnerusariaqarput

Meeraq meeqqat-illuanut inissinneqaraangami imaakkajuttarpoq meeqqap angerlarsimaffianut ungasissuusartoq soorlu illoqarfimmut allamut inissinneqarluni. Taamaalinerani soorunami, meeqqat ilaquttaminnut attaveqarsinnaanerat tassuunatigut killiligaareertarpoq, taama oqaluttuarpoq Bonnie Nielsen.

 

”Meeqqat ilarpassui ilaquttaminnut attaveerutivittarput, tamannalu ajuvissortutut oqaatigisariaalluni. Ilaqutavimminnut attaveqarnertik maqaasisarlugu. Soorunami akornanniittoqarsinnaavoq meeqqamik, sumik arlaannik peqqutilimmik, angajoqqaaminut attaveqaqqusaanngitsumik. Kisianni allanik ilaqutarpassuaqartarpoq. Assersuutigalugu anga, akka, aja atsa imaluunniit aataa – ingammik qatanngutiminnut attaveqartarnissartik maqaasisarpaat,” ilanngullugu oqaatigaa.

 

Isumaqarportaaq, qanoq meeqqat ilaquttaminnut attaveqarnerusarsinnaanerat, misissuiffiusariaqartoq. Assersuutigiinnarlugu attaveqartarnerit skypekkoorsinnaasut, oqarasuuaatikkoorsinnaasut imaluunniit ilaquttaminnik pulaarneqartarsinnaasut.

 

Saniatigut ilaquttat oqaasissaqaqataanerusinnaapput, meeqqap ikiorniarnerani, sunniuteqaqataatillugit inissiinertut ileqqoq atorlugu aaliangersaaqatigigaanni, taama oqaluttuarpoq Bonnie Jensen.

 

”Meeqqamik sunniuteqaqataatitsilluni ikiuiniarnermi, isumasiorneqartarput meeraq, angajoqqaat ulluinnarminnilu attaveqaataat, aperineqarlutik meeqqamut suna pitsaanerutinneraat – meeraq angerlarsimaffimmi qanittuaniiginnassappat nalunngisani qimannagit. Imaannani inunnik ikiorti, arlaannaannilluunniit ilisarisimannittuunani, aaliangiisuulluni meeraq sumut nuussanersoq. Aamma imaaqqajaqaaq ilaquttat iluinut inissiisinnaanissamut periarfissamik ammaassisinnaalluni, imaallaat immaqa ilaquttanik paarineqalersinnaalluni,” taama nassuiaassivoq.

 

Bonnie Jensen isumaqarpoq, meeqqat-illuinut inissiisarnernut sanilliunneqarsinnaasunik allanik eqqarsartoqartariaqaraluartoq. Inuiaqatigiinnut akisoorujussuunermi saniatigut meeqqamut annertuumik artukkiisarpoq. Imaammat meeqqat-illuarmiuunikuusimasut, peroreerlutik angerlarsimaffeqanngitsut tarnimikkullu napparsimasut uninngasarfiini, amerlanerussuteqalertarmata, ilinniagaluttuukkajullutillu, parnaarussaakkajullutik meeraqarsimagunillu meeraat allanut naleqqiullugit inissinneqakkajunnerullutik, taama nassuiaavoq Bonnie Jensen, nunarsuaq tamakkerlugu misissueqqissaartarnertigut inerniliuttakkat tunngavigalugit.

 

Suliniutaasinnaavoq, siusinaartumik ikiuiniarluni sulissuteqartarneq ilaqutariinnillu katsorsaalluni, inissiinissaraluamut paarlaallugu. Soorunami ilaqutareeqarsinnaasarpoq ima ajortigisumik annertutigisumillu ajornartorsiutilinnik, allaat meeqqat najugaqarsinnaanatik, allamut inissittariaqarlutik, tamakku soorunami paasinartarput. Taamaakkaluaq pikkoriffiginerulerneqarsinnaagaluarpoq, qimerluussallugu qanoq-iliornikkut meeraq angerlarsimatiinnarlugu, inaarsaasoqarsinnaanersoq. Nukiit suut, suliniutit suut ilaqutariinni pisariaqartinneqarpat, illersorneqarsinnaasumik meeraq angerlarsimatiinnassappat?”

 

Attavissaq: Bonnie Jensen.

 

Una allaaserisaq Polarfrontip immikkut Arctic Hub pillugu sammisaaneerpoq. Arctic Hub aamma Polarfronten suleqatigiinneratigut saqqummersinneqarpoq.

Atuakkat atorsimasat

Ph.d.-mik allaaserinninnermi: ”Angerlarsimaffik meeraaffik meeqqalluunniit illuat? Tunngavilerluakkamik meeqqat 38´t Kalaallit-Nunaanni ulloq-unnuarlu angerlarsimaffimmi najugalittut misigisartagaannik misissueqqissaarinninneq”. Bonnie Jensen, februar 2021. <pdf´mut iserfissaq>

Paasissutissat piviusut:
Ph.d´liorluni allaaserinninnermi siunertaavoq, kalaallit meerartaasa qanoq ulloq-unnuarlu angerlarsimaffinnut inissinneqarnerminni misigisartagaasa, misissueqqissaarfigineqarnissaat.
Ph.d´liorluni allaaserisami pingaarnertut, meeqqanik 38´nik, Kalaallit-Nunaanni ulloq-unnuarlu angerlarsimaffinni assigiinngitsuni 17´nini najugaqartunik oqaloqateqarnermi paasisat, toqqammaviupput.
Kalaallit-Nunaat tamaat isigalugu 22´nik ulloq-unnuarlu angerlarsimaffeqarpoq katillugit meeqqanut 329´nut inissaqartitsisunik.Imaappoq kalaallit meerartaasa 2.39 procentii ulloq-unnuarlu angerlarsimaffinni inissaqartinneqarlutik.
Katillugit kalaallit meerartaasa 4,5 %´tii angerlarsimaffiup avataanut inissinneqartarput, ulloq-unnuarlu angerlarsimaffimmut imaluunniit angajoqqaarsiaasartunut.
Atuakkat atorsimasat Ph.d.-mik allaaserinninnermi: ”Angerlarsimaffik meeraaffik meeqqalluunniit illuat? Tunngavilerluakkamik meeqqat 38´t Kalaallit-Nunaanni ulloq-unnuarlu angerlarsimaffimmi najugalittut misigisartagaannik misissueqqissaarinninneq”. Bonnie Jensen, februar 2021.
Assiliartai
Asseq1.jpg: ph.d.´liorluni-allaaserisami assiliartaliussaq: ”Iseqqaarama, assorsuaq tupaallappunga. Meeqqat illuanni inuppassuaqarpoq, mikivoq, sulisut utoqqaapput, pisortaasoq assut ulapippoq. Attaveqaatigalugu arlannguannik qiviarneqarnissatsinnut utaqqivugut. Sulisut nerriviliorput, pisarnermissut, uanga tassani issiatsiarpunga…” (Hulda, 17 år). (Titartaasoq ”Kisimiittoq” Naja Abelsenimit).
Asseq2.jpg: ph.d´liorluni allaaserisamiittumut, Hellemut assiliartaliussaq, kingumut aanakkuminik imminullu qanoq isumaqarsimanerannik takorluuisoq. (Titartaasoq ”Helle” Naja Abelsenimit).