Wandel Dalip isertugaatai
Allattoq Sara Kirstine Hald
Wandel Dal Pearylandimiittoq Qalasersuarmit avannarlermit 800 kilometerit missaannaanni ungasitsigisumiippoq. Ullumikkut qooroq tamanna issittumi inuilaajuvoq ukiunilu 700-ni kingullerni inoqarsimanani. Inoqarsimagaluarporli.
Ukiut 4.500-t matuma siorna tamanna Kalaallit Nunaanni inunnit siullersaannit nunagineqarsimavoq. Inuiaat taakku ukioq naallugu tupermiuusarsimapput. Umimmannik, ukallinik, timmissanik miluumasunillu imarmiunik nerisaqartarsimapput. Peeruteriataarsimallutillu.
Immaqa silap pissusia allanngormat aallarsimapput nappaalasoqarmalluunniit toqorarsimallutik. Immaqaluunniit qanigisariittut kinguaassiortarnerup kinguneranik sanngiillisimapput. Maanna ilisimatusaatigalugu suliniutinik kattutitsinikkut inuit Wandel Dalimi inuusimasut pillugit paasisanik tapertariissitsiniarsarisoqalerpoq.
Inussap nuua uissuumminassagaluarpoq
Frederik Fuuja Larsen itsarnisarsiuujuvoq Nunattalu Katersugaasiviani pisortaalluni. Wandel Dal pillugu suliniummi ilisimatusaqataavoq, pingaartumillu matuminnga nassaarnissartik neriuutigaa: Inuup saarnganik.
”Inuit Kalaallit Nunaanniittut siullersaasa saarnginik nassaarnikuunngisaannarpugut, taamaattumik inuup inuaata nuuanilluunniit nassaartuugaluarutta uissuumminassagaluarpoq,” oqarpoq.
Inuiaat Kalaallit Nunaanniissimasut allat saanerpassuinik nassaartoqartarsimavoq. Taamaattumik Wandel Dalimi taakkua saarnginik nassaartoqarneq ajornera eqquumiginarpoq. Sooq inuiaat taakkua saarnginik nassaassaqanngila? Toqusortatik qanoq pisarsimavaat?
Frederik Fuuja Larsen naapertorlugu inuiaat tamaaniissimasut siullersaasa toqusortatik imaanut tatsinulluunniit pilliutitut igittarsimasinnaavaat.
”Taakkuami kulturianni immamut inuussutissanik aallerfigisartakkamut tunniusseqqittarneq ileqquusimavoq,” oqarpoq. Tamannalu tamaani ilivernik siumuisoqarsimanngisaannarneranut nassuiaataalluarsinnaavoq.
Wandel Dal Kalaallit Nunaata avannamut kangisissortaaniippoq, Independence Fjordip avannaatungaaniilluni Qalasersuarmillu 800 kilometeriinnartut ungasitsigisumiilluni.
Screenshotit: Greenland Portal, GEUS
Itsarnitsanik misissueriaatsit arlallit
Bianca Perren British Antarctic Surveyimi paleoklimatologiuvoq itsarsuarlu silap pissuserisimasaanik misiligutit periutsillu assigiinngitsut atorlugit nalunaarsuisarluni. Aammattaaq Wandel Dalimi suliniummik ingerlatseqataavoq, oqaluttuarporlu nunap tamatuma inoqarnerani silap pissusia ullumikkornit allaanerungaatsiarsimasinnaasoq.
”Suli misissuivugut, oqaluttuarisaanerulli ingerlanerani qooroq tamannarpiaq kiannerullunilu masarsuunerusimasinnaavoq sermersuarlu sineriammiinnani tiffasinnerusimasinnaalluni,” oqarpoq.
”Qooroq Qalasersuarmut qanittumiimmat taamanikkut inuit qanoq ilillutik ukioq naallugu tuperni najugaqarsinnaasimappat?”
– Frederik Fuuja Larsen
Silap pissusiata oqaluttuarisaaneranik ilisimasat itsarnisarsiornermi iluaqutaapput.
”Qooroq Qalasersuarmut qanittumiimmat taamanikkut inuit qanoq ilillutik ukioq naallugu tuperni najugaqarsinnaasimappat? Tamanna sivisuumik isumaliutigisimavarput, maannali uppernarsivarput taamanikkut silap pissusia ilumut allaanerusimasoq,” Frederik Fuuja Larsen oqarpoq.
Pullaviit assigiinngitsut 16-it
Frederik Fuuja Larsen aamma Bianca Perren ilisimatusartunut 16-inut Wandel Dal pillugu suliniuteqaqataasunut ilaapput. Qanorli ilillutik suleqatigiilersimappat; itsarnisarsiooq inoqarsimaneranut takussutissanik ujaasisoq, paleoklimatologilu itsaq silap pissuserisimasaanik misissuisartoq?
Ilisimatusartunik assigiinngitsunik suliaqarfilinnik peqataatitsinikkut neriuutigineqarpoq Pearyland pillugu paasisat tapertariissinneqarsinnaalissasut. Neriunarpoq itsarnitsanut pullaviit assigiinngitsut qaammarsaataassasut.
”Tassami sumiiffiup aalajangersimasup oqaluttuarisaanera tamatta paasiniarsaraarput. Taassuma [Fuujap] inunnut tunngasortai misissorpai, uangalu nunataanik misissuivunga,” Bianca Perren oqarpoq Frederik Fuuja Larsenilu qiviarlugu.
Suliniummili assigiinngitsunik pullaveqarnera pineqaannarnani aammali nutaanik pullaveqalernissaq pingaartinneqarpoq. Itsarsuarnitsanimmi misissuivik tamaaniittoq 60-ikkunnili nalunaarsorneqarsimavoq.
”Nunap ilaata tamatuma aallaqqaataaniit misissuivigeqqinnissaa suliassaraarput. Aamma soorunalimi periaatsit misiligutinik katersuinermi atortakkavut ullumikkut 60-ikkunni atorneqartartuninngarnit pitsaanerujussuupput,” Frederik Fuuja Larsen oqarpoq. ”Assersuutigalugu aamma paasissutissanik katersuinermi ullumikkut dronit atortarpavut.”
Aasaru ilisimatusartoqatigiit Wandel Dalimut misissuiartoqqissapput. Ukioq ataaseq affarlu qaangiuppata suliniutip naammassineqarnissaa naatsorsuutigaat.