Ilisimatusartut nunatta kujataanut tikiussorput: Piffissartornarput isumalluutinillu atuinarlutik
Kujataani savaatillit ilisimatusartorpassuarnik tikeraartartunik ikiuisarnerminnit artorsinneqarnaveersaarnissaat Innovation South Greenlandip sulissutigaa.
Allattoq Sara Kirstine Hald
UNESCO-mit allanngutsaaliugaasumi Kujataani ipput savaateqarfiit 21-t ukiut tamaasa ilisimatusartunit ikinngitsunit tikeraarneqartartut. Savaateqarfiit ilarpassui kinguaariikkuutaani attanneqarsimapput ilaqutariinnilu kingornuttaqattaagaasarlutik.
Tamaani pingaartumik silap pissusiata allanngoriartornera ilisimatusarfigineqartarpoq, ilisimatusartullu paaserusuttarpaat tamanna tamaani najugaqartunit qanoq malugineqarsimanersoq.
Savaatillit tamaani najugaqarlutillu sulisuusut pinngortitarsuup avatangiisigisamik silap pissusiata allanngoriartorneranit qanoq sunnigaanera pillugu immikkut ittunik ilisimasaqarput. Taamaattumik tupinnanngilaq ilisimatusartut taakkununnga saaffiginnittarmata. Aammami tamaani nunaqavissut ilisimasaannik paasiniaaneq silatusaarnerusorinarpoq, innimigisassaqarporli.
Apeqqutialuit akeqqeqattaarusuppigit?
Savaatillit ikinnerussuteqarmata ilisimatusartullu taakkua ilisimasaannik soqutiginnittut amerlaqimmata apeqqutit arlallit savaatillit akisartagaat amerlasuutigut assigiiaaginnalertarput. Taamaattumik ”research fatigue”-imik taaneqartartoq atugarilerlugu naggataatigut qatsussisalersinnaapput.
Una toorlugu “research fatigue” pillugu Arctic Hubip videuliaa isiginnaaruk.
Oqariartaatsimi tamatumani pineqarpoq innuttaasut ilisimatusartunik ikiuikatalertarnerat. Taamatullu qatsussisoqarsinnaavoq apeqqutit assigiiaat arlaleriarluni akisassagaanni, soorlu Kujataani UNESCO-p allanngutsaaliugaani taama pisoqarsinnaasoq.
”Ilisimatusartut tamaanga tikittartut amerligaluttuinnarput, tamarluinnangajammillu silap pissusiata allanngoriartorneranut tunngasunik suliaqarput. Savaatillit nunamillu tamatuminnga atuisut allat immikkut ilisimasaqartuupput. Ikiuukkusupput, apeqqutilli assigiiaaginnaat akisaqattaakatalerpaat,” Else Bjerge Petersen, Innovation South Greenland park rangeriusoq oqarpoq.
Ilisimatusartut agguataarneqartassapput
Innovation South Greenland research fatigue-imik pinaveersaartitsinermik sulissuteqarpoq ilisimatusartut silarsuarmit tamarmeersut savaatillit tamaanimiut ilisimasaannik iluaqutiginnittuarniassammata. Taakkua suliassaasa ilagaat ilisimatusartunik savaatilinnut ”agguataarinissaq”.
Ilisimatusartorpassuit tamaanga tikikkaangamik Innovation South Greenlandimut saaffiginnittarput. Taamaalillutik Else Bjerge Petersenip suleqataasalu qulakkeersinnaavaat savaatillit taakkua ilisimatusaatigalugu suliniuterpassuaminnut peqataatitaasa taakkuujuaannannginnissaat. Oqaatsitigulli aporfeqartarsinnaavoq taamatut agguataarinissamik ajornakusuulersitsisartunik.
”Savaatillit tuluttut oqalussinnaasut ikittuinnaapput. Inuusunnerit tuluttut oqalloripput, utoqqaanerusortaalli tuluttut pisinnaavallaanngillat, taakkuuppullu tamaani silap pissusiata allanngoriartornera pillugu ilisimasaqarnerusut,” Else Bjerge Petersen oqarpoq.
Ilisimatusartut tuluttuinnaq oqalukkaangata oqalutseqanngikkaangatalu inuit taakkua apersortagaat assigiiaarnerusarput. Tamanna apersorneqartartut qatsussilertarnerannut pissutaaqataasinnaavoq, tamatumalu kinguneranik ilisimatusartut innuttaasut utoqqaanerusut ilisimasaannik misilittagaannillu iluaqutiginninngitsoorsinnaapput.
Nielsip naajaq nasaaralik kalaallisut atserpaa
Niels Lund savaatilittut soraarninngorsimavoq, sulili suligallarami ilisimatusartunik ikinngitsunik tikeraartoqarpoq.
”Qaqortumut nuunnissatta tungaanut savaateqarnermik ingerlatsinikuuvunga inuuneralu tamaat nunaqarfimmi najugaqarnikuullunga. Amerlapput ilisimatusartut oqaloqatigisarsimasakka, soorunami periarfissaqaraangatta ikiuukkusuttarpugut,” oqarpoq.
Niels Lund Qaqortumut nooqqammerpoq, savaateqarfimmi Qanisartuuni inuunini tamaat najugaqareerluni.
Assiliisoq: Sara Hald
Taanna isumaqarpoq nunaqavissut ilisimatusartut paasisaannik iluaqutiginnissinnaasut, amerlanertigullumi ilisimatusartunut atatillugu nuannersunik misigisaqartarpoq. Misigisaasa nuannernersaannut ilaavoq naajaq nasaaralik kalaallisut atseramiuk.
”Najukkama eqqaani timmiat ilaat takkussimasoq takunikuullugu ornitologi Finn Salomonsen attaviginikuugakku. Kingusinnerusukkut Danmarkimiittunga Zoologisk Museumimut qaaqqusaavunga timmiaq takunikuusara sorliunersoq takutinniassagakku. Isiginnaartitaareerlunga naajaq nasaaralik tikkuarpara,” Niels oqarpoq.
Ukioq taanna Finn Salomonsen kujataanut tikeraarpoq Nielsip timmiaq takkussimasoq takutinniassammagu. Ornitologip uppernarsivaa naajaq nasaaralik nunatsinni uumasuulersimasoq, kingornalu Niels Lundip ilaqutaasalu timmiaq kalaallisut atserpaat naajamik nasaaralimmik taallugu.
Ilisimatusartut paasissutissanik immikkoortiterisarput
Ajoraluartumik Niels Lundip ilisimatusartunut atatillugu misigisaasa ilaat nuannersuusimanngillat.
”Ataasiakkaaqartarpoq akuerinngilluinnakkatsinnik saqqummiisunik uffa ikiorluarsimagaluaraanniluunniit. Assersuutigalugu annertusaasussaalluta savaateqarnermik annertusaalluta illuatungiliulluinnartumik saqqummiussaqaramik tassuuna. Tamanna naammaginngilluinnarpara,” Niels Lund oqarpoq.
Aamma nammineq paasissutissiissutini ilisimatusartut anguniagaannut naleqqutinngimmata atorneqanngitsut takusimavaa.
”Ilisimatusartut ilaannikkut killiliisumik allatulluunniit immaqa nammineq isumaminnut naleqqunnerusumik saqqummiisarnerat arlaatigut malugisarpara,” Niels Lund oqarpoq.
Soormi naaggaaginnartarunik?
Inuit ilaat ilisimatusartunik ikiuikatattarunik soormi naaggaaginnartarunik? Else Bjerge Petersen taama ajornanngitsiginngilaq.
Savaatillit tunniussaqarusuttarput, nuannaartarpullu najugartik ilisimatusartunit soqutigineqaraangat. Ajornartorsiutaasartut tassaapput ilisimatusartut savaatilinnut naleqqiullugit amerlanerusarnerat, ilisimatusartullu ilisimatusarfigisaasa assigiiaartarnerat.
”Ilaannikkut ilisimatusartoqatigiit arlallit assersuutigalugu USA-mi sumiiffimmit ataatsimit aggersut ataatsikkut tikerartarput. Apersorneqartullu ilisimatusartoqatigiit allat aatsaannguummat apeqqutigisimasaannut assingusunik apereqqinneqaqattaartarput – ilaannikkut ullup ataatsip ingerlanerani,” Else Bjerge Petersen oqarpoq.
Ilaannikkut savaatillit piffissap sulinermut atugassamik ilarujussua ilisimatusartunik ikiuinermut atorsinnaasarpaat. Tamanna Else Bjerge Petersen naapertorlugu pinaveersaartinneqarsinnaavoq ilisimatusartut suleqatigiilluarnerusuuppata:
”Ilisimatusartut maanga tikerartartut attaveqatigiittarsinnaasuuppata savaatillit apeqqutigineqareersunut akisaqattaartariaarussinnaassagaluarput,” oqarpoq.
”Ilaannikkut ilisimatusartoqatigiit arlallit assersuutigalugu USA-mi sumiiffimmit ataatsimit aggersut ataatsikkut tikerartarput. Apersorneqartullu ilisimatusartoqatigiit allat aatsaannguummat apeqqutigisimasaannut assingusunik apereqqinneqaqattaartarput – ilaannikkut ullup ataatsip ingerlanerani.”
– Else Bjerge Petersen
Ilisimatusartut savaatillillu suleqatigiinnerat tamanut iluaqutaassaaq
Innovation South Greenlandimi savaatillit piffissaannik isumalluutaannillu innimiginninnerusoqarnissaa kissaatiginartinneqarpoq, tunniussaqarnissamut naggataatigut naaggaartariaqavissutut misiginnginniassammata.
”Savaatillit ilarpassui avinngarusimasumi umiatsiamik biilimilluunniit angoriaannaanngitsumi najugaqarput. Taamaattumik suliniummi suliaqaqataassagaangamik aqqutissaminnik piareersaasariaqartarput; namminneq ilisimatusartunut orniguttariaqarsinnaapput, immaqaluunniit ilisimatusartut nunaateqarfimmut timmukaattariaqassavaat. Peqataajumallutik piffissamik isumalluutinillu suliffimminnut atugassaraluaminnik atuisariaqartarput,” Else Bjerge Petersen oqarpoq.
Aamma erseqqissaavoq nunaqavissut najukkaminni ilisimatusarfigineqartunik iluaqutiginninnerusinnaasariaqartut.
”Ilisimatusartut nalunaarusiaat naak? Innuttaasut nalinginnaasut ilisimatusartut maani paasisaat pillugit sumi atuarsinnaappat? Kalaallit Nunaanni innuttaasut ilisimasassanik aallerfiuinnaratik ilisimatusarnikkut paasineqartunik iluaqutiginnissinnaasariaqarput,” Else Bjerge Petersen oqarpoq. ■