Eske Willerslev inuussutissarsiornikkut ajornartorsiummut aaqqiissutissarserusuppoq nunatsinni orpiit itsarnitsat atorlugit 

Ukiut 2 millionit matuma siorna Kalaallit Nunaanni orpiusut siunissami naammattunik nerisassaqarnissatsinnut immaqa qulakkeerutaasinnaapput. Eske Willerslev, DNA-mik ilisimatusarnermi silarsuarmi siuttuusut ilaat, taama oqarpoq.

 

 

Allattoq Sara Kirstine Hald  

 

 

 

Silap pissusiata allanngoriartorneratigut sila siornatigornit allanngorarnerulerpoq, nerisassanillu naatitsinermut tamanna sunniuteqarpoq.  

 

”Massakkut manna ajornartorsiutaavoq: silap pissusia ima allanngoriartupallatsigivoq pinngortitarsuup malinnaasinnaajunnaarnissaa naleqqussarsinnaannginnissaalu aarlerigineqalerluni. Nerisassanillu naatitsinermut atatillugu tamanna ajornartorsiutaavoq imaannaanngitsoq,” taama oqarpoq Eske Willerslev, Københavnip Universitetiani professoriusoq aamma Centre of Excellence in GeoGeneticsimi pisortaasoq. 

 

”Silarsuaq tamakkerlugu nerisassanik naatitsineq ingerlanerliulersimavoq, iliuuseqarfiginngikkutsigulu ukiut amerlavallaanngitsut qaangiuppata nerisassaaleqilissaagut.” 

 

Ilisimatusartorli silarsuaq tamakkerlugu tusaamasaasoq taanna isumassarsiassaqarpoq. Taanna DNA-mi Kalaallit Nunaanneersumi nutaanik nassaarsimavoq, taassumalu taakku nerisassanik naatitsinermut atatillugu ajornartorsiutaalersussanut pakkersimaarutaalluarsinnaasorai.  

 

 

Kalaallit Nunaat 15 gradinik kiannerusimavoq 

 

Ukiut 2 millionit matuma siorna Kalaallit Nunaat ullumikkornit 15 gradinik kiannerusimavoq. Nunali taamani inissisimanermisulli inissisimammat qaamaneq allanngorsimanngilaq; ukiup affaa taartorujussuusarpoq ukiullu affaa qaamasorujussuusarluni. Seqinerlu appasittarluni. 

 

”Maani Issittumi seqineq appasissorujussuusarpoq. Taamaattumik naasut seqernup qinngornerinik tigooraalluarnerusarput, seqinninnginnerusarmat,” Eske Willerslev oqarpoq. 

 

Orpiit poppelit, ukiut 2 millionit matuma siorna Kap Københavnimi ujaranngornerni nunatta kangimut avannarpasissuaniittuni naasarsimasut, seqernup qinngornerinik tigooraalluartarsimapput. Orpiit taakkua DNA-visa tigulaariffiginerisigut Eske Willerslevip ilisimatusartoqataasalu sananeqaatikkut allanngortumik immikkorluinnaq ittumik – tassa sananeqaatit ilaannik – nassaarput. 

 

 

”Silarsuaq tamakkerlugu nerisassanik naatitsineq ingerlanerliulersimavoq, iliuuseqarfiginngikkutsigulu ukiut amerlavallaanngitsut qaangiuppata nerisassaaleqilissaagut.”
– Eske Willerslev 

 

 

 

Sananeqaat taanna itsarsuaq orpiit nunatta kangimut avannarpasissuani avatangiisinut immikkut ittunut naleqqussaaqataavoq, sananeqaallu taanna – Eske Willerslev naapertorlugu – ullumikkut naasuni nanissaanngilaq.  

 

”Sananeqaat allanngortoq taanna soqutiginaqaaq, imaassinnaavormi inerittut sumiiffinni allani – sivikinnerusumik seqinnerfiusartuni – naatinneqarsinnaasut,” Eske Willerslev oqarpoq. 

 

 

Videumi allaaserisap matuma qulaatungaani Eske Willerslev oqaluttuarnerusoq tusarnaaruk.  

 

 

Sananeqaatinut roadmappi 

 

Carlsberg Laboratoriet Københavnimiittoq suleqatigalugu Eske Willerslevip naasut ullumikkut naasartut akiuussinnaassuseqarnerulersinniarsarai sananeqaat nunatsinneersoq atorlugu. Naasut itsarsuarnitsat seqernup qinngornerinik tigooraasinnaassusiata ullumikkut inerittunut nuutsinneratigut nerisassanik naatitsinermut atatillugu ajornartorsiutaalersussanik pinaveersaartitsisoqarsinnaasoraa. 

 

”Massakkorpiaq suaasiassat allanngortumik sananeqaatillit sananeqaateqanngitsullu misileraavigaavut seqineqassutsini assigiinngitsuniitillugit. Misissuineq tamanna aallartinneqaqqammermat suli inaarutaasumik isummiussaqanngilagut, sananeqaalli taanna naasunut iluaqutaarpasippoq,” Eske Willerslev oqarpoq.  

 

 

Misissuineq tamanna aallartinneqaqqammermat suli inaarutaasumik isummiussaqanngilagut, sananeqaalli taanna naasunut iluaqutaarpasippoq.”
– Eske Willerslev

 

 

 

Eske Willerslevip misileraanermi pingaarnerpaanerarpaa ullumikkut ajornartorsiutaasunut pinngortitarsuup nammineq aaqqiissutigisinnaasaanik atorluaanissaq. Pinngortitarsuup piffissap ingerlanerani silap pissusiata allanngornerinut naleqqussarluni nammineq aaqqiissutissarsiaanik atorluaasoqartariaqarpoq. 

 

”Issumit DNA-mik tigusiguit sananeqaatinut roadmappimillusooq pissaatit. Tassuuna takusinnaavat naasut uumasullu silap pissusiata atugassarititaanut assigiinngitsunut qanoq naleqqussartarsimanersut. Tassa Kalaallit Nunaanni tigusiffipput kiannerugallarmat pinngortitarsuup qanoq naleqqussartarsimanera pillugu paasisaqarfigisinnaavarput – ullumikkullu aamma kiatsikkiartorpoq,” Eske Willerslev oqarpoq. 

 

 

Periaatsit allat atorneqartariaqalerput 

 

Ullumikkut narsaatini assigiiaanik naatitsisoqartarnera – ”monokultureqarnera” – Eske Willerslevip aporfiusutut isigaa, tassani naasartut akiuussinnaassuseqarluarneq ajormata.  

 

Ukiuni hundredelinni kingullerni inerittunik naatitsilluartoqartarsimavoq, naasunulli allanut tamanut ajoqutaasumik. Taakku kvælstoffinik, toqunartunik imermillu kueraangaatsiaannartarsimavaat. Tamanna maannamut ajorsimanngilaq, maannali silap pissusia allanngoriartoqimmat ajoqutaavoq,” Eske Willerslev oqarpoq.   

 

 

”Issumit DNA-mik tigusiguit sananeqaatinut roadmappimillusooq pissaatit.”
– Eske Willerslev 

 

 

 

Maanna sila allanngoriartormat inerittut allatut pineqartariaqalerput. Sananeqaatillu Kalaallit Nunaanneersut matumani atorneqarsinnaalluarput.  

 

Kalaallit Nunaanni silarsuarmilu sumiiffinni allani itsarsuarnitsanik misissuinikkut DNA-mik ilisimatusartoq neriuppoq nunaateqarnitsinni silap pissusiata allanngoriartorneranut akiuussinnaassuseqarnerulernissatsinnut sananeqaatinik iluaqutaasinnaasunik nassaartoqarumaartoq. 

 

 

Ilippanaateqarluaqaaq 

 

Carlsberg Laboratoriami misileraaneq annikippoq aallartinneqaqqammerlunilu. Naatsorsueqqissaassagaanni annertunerusutigut misileraanerit aallartinneqartariaqassapput, Eske Willerslev oqaluttuarpoq. Ilippanaateqarluarsoraali. 

 

”Naasut seqernup qinngornerinik tigooraasinnaassusiat periarfissatuaanngilaq. Sananeqaatinik allanngortunik, ilaatigut naasut qanoq naajartupallatsigisarneranut sunniuteqartartunik, suliarisinnaasatsinnik allarpassuaqarpoq,” Eske Willerslev oqarpoq.  

 

Taassuma naatsorsuutigaa suaasiassanik Carlsberg Laboratoriami misileraanerit siulliit ukiup affaata missaa qaangiuppat naammassissasut, massakkorpiarlu suliaqarfimmi tamatumani suli ilisimatusartoqarnerunissaanut aningaasaliisussarsiorpoq.  

DNA silarsuarmi pisoqaanerpaaq

Misileraanermi sananeqaatit allanngortut tigusiffigisanit ilisimatusaatigalugu suliniummut 2022-meersumut katersukkaneersuupput. Suliniummi tamatumani Eske Willerslevip ilisimatusartoqataasalu Københavnip Universitetiani Globe Institutemeersut DNA silarsuarmi pisoqaanerpaaq nalunaarsorpaat. Taanna sermersuaqarnerup kingulliup ukiut 10.000-it miss. matuma siorna qaangiuttup nalaaneersuuvoq. 

 

Suliniummi paasineqarpoq ukiut 2 millionit matuma siorna Kap Københavnimi ujaranngornerit eqqaanni, ullumikkut issittumi inuilaajusumi, orpeqarsimasoq, toqorarlutik nunguttunik nagguaatsorsuaqarsimasoq aamma tuttut siulii tamaaniissimasut. Assigiinngitsunik uumasoqatigiiaaqarsimavoq Issittumi klimamilu akunnattumi, soorlu Danmarkimi, ullumikkut uumasuusunik. Ullumikkut silarsuarmi sumiiffinni allani tamaanisulli uumassusilinnik ataqatigiiaartoqanngilaq.