Nunatsinni pinngortitami rubinisiorit: Rubinisiornermik ilisimatuup ilitsersuutai 17-nit.
Allaaserinnittoq Sara Kirstine Hald
Nalaatsornerinnakkut iluatsitsineq, nikallujuissuseq rubininillu ilisamasaqarneq ataatsimut iluaqutigalugit pinngortitami ujaqqat erlinnartut nalituut nassaarisinnaavatit. Rubinisiornissanni pitsaanerpaamik periarfissinniarlutit matumani ujarassiuup ilisimatuullu Majken Djurhuus Poulsenip rubinisiornermi ilitsersuutai 17-nit atuarsinnaavatit.
Majken Djurhuus Poulsen, nunatsinni inunngorsimasoq peroriartorsimasorlu, ujaqqanik ujarassiornermillu soqutigisaqartuaannarsimavoq. Ingammik ujaqqanik pinnersaasianik pinnersaasiassanillu alutorinnittuuvoq, taamaattumillu ilaatigut rubinit pillugit ilisimatusarneq inuussutissarsiutigilersimavaa.
”Ujaqqanik kusanartunik meeranermali nalaani nassaarsiortuaannartuusimavunga. Meeraallunga umiatsiamik angalaarangatta avatinni takusinnaasakka alapernaaffigiuaannartarsimavakka. Sissami angalaaraangama suut tamaasa qimerloorlugillu alapernaaffigisarsimavakka,” Majken Djurhuus Poulsen unnersiorpoq.
GEUS-imi (Qallunaat Nunaanni Kalaallit Nunaannilu Ujarassiornermik Misissuisoqarfimmi) ujarassiuutut sulinermini nunatsinni rubinit nassaarineqarsimasut kemimi sananeqaataannik misissuinermi aamma peqataasarsimavoq. Rubinit nunatsinneersut nunani allanit rubininut naleqqiullugit immikkooruteqarput, tassa ilaatigut avatangiisini immikkuullarsissuni pinngorsimagamik. Tamanna kingusinnerulaartukkut eqqartussavarput.
Majken Djurhuus Poulseni aamma nunatsinni rubinit nunarsuarmi pisoqaanerpaanerinik aalajangiiniarnermi peqataasimavoq, siornalu Tunumi rubinit pillugit Ph.d.-inngorniutini naammassisimallugu.
”Ataatsimik nassaarsimagaanni, suli nassaaqqinnissaq kajumernarsisarpoq”
Majkenip rubiniutini siulleq nassaarinngikkallaramiuk sivisuumik nunami angalaarsinnaasarpoq kiisalu suna ujarnerlugu ilisimanngilluinnartarlugu. Kisianni rubinimik siumueqqaarami amerlanernik nassaarnissaq ajornannginnerulersimavaa. Taamaalillunilu ueritsassimavoq.
”Ataatsimik nassaarsimagaanni nassaaqqinnissaq uerinarsisarpoq. Inuillu ujarassiuujunngitsulluunniit aamma ujarlernissaminnik pileritsakkaangata paasilluarsinnaasarpakka,” Majken Djurhuus Poulsen oqarpoq.
Allamik rubinisiornerunngitsumik siunertaqarluni pinngortitamiikkaangami qaarsoqarfik rubineqarfiusinnaasutut paasigaangamiuk rubinisiornissani akioruminaatsilertarpaa. Aamma siusinnerusukkut ukkusissamik ujarleraluarluni rubinisiorsinnaasarpoq, tassami ”suna ujassallugu paasigaanni ujarlernissaq ussernarsisarami”.
Majken Djurhuus Poulsenip ujaqqanik aappaluttunik ujarlertarnini aallutarilersimavaa pinerluttorsiortutullu sulinermut assersuussinnaasarlugu:
”Rubinisioraangama pinerluttorsiortuaqqatut misigisarpunga. Ilisamavara suna ujassallugu ujarlernerlu iluatsikkaangat pissanganarluinnartarpoq,” Majken Djurhuus Poulsen oqarpoq.
Taamaattumik rubinisiornermi suna alaatsinaassallugu aamma ilinniarusukkukku Majken Djurhuus Poulsenip rubinisiornermik ilitsersuutai ataani pissarsiarisinnaavatit.
1) Korundi sunaanersoq ilisimasariaqarpat
Siullerpaamik rubinit pillugit tunngaviusumik paasissutissaalunnik ilisimasaqartariaqarputit, taamaalillutik sunarpiaq ujassallugu ilisimalerniassagakku.
Rubinit mineralimik korundimik sananeqaateqarpoq, taannalu assigiinngitsorpassuarnik qalepaateqarluni siumorneqarsinnaavoq. Korundi aappaluttumik qalipaateqaraangat akimullu ersikkaangat rubinimik taaneqartarpoq. Akimut ersikkaangat, kisiannili allamik aappaluttuunngitsumik qalipaateqaraangat taava safirimik taaneqarpoq. Safiri tungujortoq taamaallaat safirimik taaneqartarpoq, safirilli allanik qalipaatillit assersuutigalugu imatut taaneqartarput: safiri sungaartoq, safiri aappilarujuttoq safirilu qorsuk.
Korundi akimut ersittuunngikkaangat, ”taamaallaat” korundimik taaneqartarpoq – naak qanoq ittumilluunniit qalipaateqaraluaraangat.
Taamaattumik rubinisiussaguit siullermik korundimik ujarlertariaqarputit. Korundilu eqqortumik qalipaateqarpat pitsaassuseqarlunilu, taava rubinimik nassaartutut iluatsitsimallutit naatsorsuutigisinnaavat.
Majken Djurhuus Poulsen nunatsinni inunngorsimavoq peroriartorsimallunilu nunattalu rubininiinik immikkut ilisimasaqalersimalluni.
Assiliisoq: Sara Kirstine Hald
Rubinit korundimik sananeqaateqarput; kusugaasaasa ilusaat aluminiumoxiditut pissuseqarpoq, tassa kemimi aluminiup iltillu katiterneqarnerat. Ujaqqami uani qorsorpaluttoq tassaavoq amfiboli, qernertut tassaapput qillakkiat, aappaluttullu tassaapput rubinit.
Assiliisoq: Sara Kirstine Hald
2) Ujaqqat ultramafiskiusut toraartarissavatit
Nunatsinni rubinit ujaqqani ultramafiskiusunik taaneqartartuni siumorneqarsinnaapput, rubinillu nunatsinneersut tamanna immikkuullarissutigaat. Ataani Majkenip assilisaani ujaqqat ultramafiskiusut qanoq isikkoqarnersut takusinnaavatit.
Ujaqqat ultramafiskiusut taartuupput kajortumillu aappaluartumik qalipaateqarajullutik. Ujaqqalli qaavi aamma qorsorpaluttumik qalipaateqarsinnaasarput. Ujaqqat eqqaaniittut qaamanerusumik qalipaateqarajuttuupput, taamaattumillu ujaqqat ultramafiskiusut ilisariuminarnerulersarlutik.
Ujaqqat ultramafiskiusut ”tinupattatut” isikkorajuttuupput, Majken Djurhuus Poulsenilu naapertorlugu qaammatip nunataanut eqqaanalaarsinnaallutik. Meqqoqanngingajaattuupput, taamaattumillu nassaariuminartunngortarlutik.
Ujaqqamik ultramafiskiusumik nassaarsimanerlutit nalorngiguit magneti ujaqqamut qanillisissinnaavat. Ujaqqat ilaatigut saviminermik magnesiumimillu sananeqaatilinnik mineraleqarajupput, taamaattumillu magneteqarsinnaasarlutik.
3) Qaarsueqarfitoqqami ujarlerit
Qaarsueqarfimmi sumiiffiit ujaqqanik ultramafiskiusunik sananeqaatillit nassaarineqarsinnaappput. Majken Djurhuus Poulsenip tamakku ”qaaqquaasanik” taasarpai, ataanilu assimi tamakkununnga assersuutit takusinnaavatit. Qaaqquaasat aappaluttumik nalunaaqqutserneqarsimapput.
Qaarsueqarfik, nunavissuup Kalaallit Nunaata ataanut qillussimasup ilagaa, taannalu Qeqertarsuatsiaanit Nuummut aammalu Sisimiut nalaanut isorartussuseqarpoq. Tassa tamanna korundinik nassaarfiusinnaavoq. Tamanna aamma Tasiilap eqqaanut atuuppoq.
Ujaqqat ultramafiskiusut qaarsueqarfimmi ”qaaqquaasatut” inissisimapput. Uani aappaluttumik nalunaaqqutserneqarsimapput.
Assiliisoq: Majken Djurhuus Poulsen, nammineq nalunaaqqutsersukkat
4) Ujaqqat tunngavigalugit nunap assiliaq atortassavat
Ujaqqat ultramafiskiusut ujaqqat tunngavigalugit nunap assingani ilaannikkut nalunaaqqutsersorneqartarput. Taama ittut internettimi pissarsiarisinnaavaatit iluaqutaalluarsinnaappullu.
Greenmin.gl-mi Kalaallit Nunaanni ujaqqat tunngavigalugit nunap assingi pissarsiarisinnaavatit.
Ujaqqat tunngavigalugit nunap assingini ujaqqat ultramafiskiusut tunguusamik nalunaaqqutsersorneqarsimapput. Nuup eqqaata nunap assinga, ataani inissinneqarsimasoq, qimerloorukku, Qoornup Qeqertarsuani Sermitsiamilu ujaqqat ultramafiskiusut aamma takusinnaavatit.
Maluginiartariaqarpalli sumiiffit tamarmik ujaqqanik ultramafiskiusunik sananeqaatillit nunap assingani nalunaaqqutsersorneqarsimaneq ajormata. Soorlu tinupattaq ataasiartannguaq ilanngunneqarsimanissaa ilimarneq ajorpoq. Nunap assingi tassa sukuumiisumik najoqqutassiaanngillat, akerlianilli naleqqatut atorneqarsinnaapput.
Ujaqqat tunngavigalugit nunap assinga ”Qorqut” uuttuutaa 1:100.000. Nunap assingani qalipaatit tassaapput ujaqqat assigiinngitsut tunngavigalugit nalunaaqqutsersorneqarnerat; sungaartoq = gnejsi, qorsuk = amfiboliti, tunguusaq = ujaqqat ultramafiskiusut, qasertoq = anorthositi, aappilarujuttoq = Qorqut graniti, aappalaartoq = pegmatitsit, sungaartoq aappaluartoq = kinnganerit allanngornikut.
Najoqqutaq: Greenmin.gl, ©GEUS, nammineq nalunaarsukkat.
5) Ujaqqat ipai imaluunniit katiteruffii ujarlerfigisakkit
Ujarak ultramafiskiusoq nassaarereerukku taava ujaqqap ujaqqamut allamut akuleruffigisimasaanik ujarlissaatit.
”Ujarak ultramafiskiusoq rubinitaqassaguni, taava ujaqqamut allamut akuliunnermini mineralii allanngorsimasariaqarput,” Majken Djurhuus Poulsen oqarpoq.
Sumiiffiit ilaanni assersuutigalugu ujarak ujaqqap ipaanik qaamasumik pitarneqarsimasoq takuneqarsinnaavoq, imaluunniit ujaqqap killinga ”ujameriattuusoq”, ujaqqallu sinneranut naleqqiullugu allamik qalipaatinissimasoq. Tassa ujaqqat ultramafiskiusut ujaqqallu allatut sananeqaatillit aporaaffianni rubininik nassaarnissaq ilimanarsinnaasarpoq.
Majkenip assiutaani ujarak ultramafiskiusoq ujaqqamut allamut akuliussimagaangami qanoq isikkoqarsinnaaneri assersuutitut ataani takutinneqarput.
6) Nikallornaversaarit
Majken Djurhuus Poulseni naapertorlugu ujarassiujunngikkaluarlutit ujarleruit rubininik nassaarsinnaanerit tutsuiginartuuvoq. Kisianni sungiusalaarnissaq nikallujuissuunissarlu pisariaqarput.
Siullerpaamik ujaqqat ultramafiskiusut nassaarisinnaanissaat ilikkattariaqarpat. Tamanna ilikkarukku nassaarnissannut periarfissaqarlualissaatit. Tamatuma kingorna ujaqqat katiteruffii ipaalu rubinisiorfigalugit piffissaq atorsinnaanngussavat.
”Ujaqqat kaajallallugit arlaanni anillangasoqarnersut imaluunniit allaanerussuteqarnersut misissussavatit. Nassaanngitsooruit taava ujaqqap ultramafiskiusup tullianut ingerlaqqiinnassaatit,” Majken Djurhuus Poulsen oqarpoq.
Kapisillit eqqaani rubini ujarassiuujunngitsumit nassaarineqarsimasoq.
Assiliisoq: Sara Kirstine Hald
7) Aputeqanngitsillugu rubinisiortassaatit
Ujaqqat ultramafiskiusut aputeqanngitsillugu misissornissaat pitsaanerpaassaaq, taamaattumik ukiunerani korundinik ujarlernissaq ingerlanneqarsinnaanngingajattarpoq.
8) Siallertillugu ujarlernaveersaarit
Majken Djurhuus Poulseni najoqqutaralugu siallertillugu ujarlerneq rubininik nassaarnissamik ajornarnerulersitsisinnaavoq. Sialleraangat ujaqqat ultramafiskiusut masassimanertik pissutigalugu taarnerulaartumik qalipaateqalersarput, taamaattumik nunaminertami nassaariuminaannerulertarlutik.
9) Atsissumi qatsissumilu ujarlersinnaavutit
Ujaqqat ultramafiskiusut qaarsueqarfimmi sumiluunnniit siumorneqarsinnaapput. Tassa sissap killerpiaani qatsissumilu korundinik nassaarsinnaavutit.
10) Kaataq qussaatarlu nassartakkit
Rubinit ujaqqat ipaanni imaluunniit katiteruuffiini inissisimasut peeruminaassinnaasarput. Taamaattuumik rubinisiussagaangavit kaatamik qussaatamillu nassartarnissat isumassatsialassuuvoq. Qussaataq ujaqqami quppaaqqani piiaanermut qussaanermullu atorneqarsinnaavoq.
Pinngortitami ujarak qussaatarlu atussagukku nunatsinni najugaqavissuunissat piumasaqaataavoq. Nunatsinni najugaqavissuuguit, sakkut assaannarmik atorneqarsinnaasut atorlugit, maskinaanngitsut – tassa assersuutigalugu kaataq qussaatarlu, inuinnartut mineralinik piaasinnaatitaavutit.
Rubininik ujarlernermik malittarisssat kingusinnerusukkut eqqartorneqassapput.
Majken Djurhuus Poulseni Tunumi rubinisiortoq. Uani korundit qaarsumit peerniarlugit kaatak qussaatarlu atorpai.
Assiliisoq: Nynke Keulen ©GEUS
11) Ujaqqap manngissusaa misissoruk
Korundi nunarsuarmi mineralit manngernersaasa tulleraat, tamaallaat diamantimit aqinnerulluni. Taamaattumik assersuutigalugu savimmik kaasarfimmiumik imaluunniit matuersaammik kigarsinnaanngilat. Korundimut assingusumik nassaarsimaguit ujaqqap manngissusaata misissornissaa tulluarnersaasarpoq.
Ujaqqap nassaarisimasavit manngissusaa savimmut kaasarfimmiumut naleqqiullugu eqqorluartumik uuttortarniarukku, manngissutsimik uuttuutissanik, Moh´p manngissutsimik uuttuutaanik tunngaveqartumik, pisisinnaavutit. Moh´p uuttuutaa malillugu ujaqqat manngissusii 1-mit 10-mut kisitsisinngorlugit immikkoortinneqartarput mineralillu manngissusaannik aalajangiiniarnermi atorneqartarluni. Mangissutsimik uuttuutit taamaattumik mineralinik assigiinngitsunik qulinik Moh´p manngissutsimik uuttutaa malillugu namminneq immikkut manngissuseqartunik imaqarpoq.
Moh´p uuttuutaani mineralit mineralit nassaatit kigartornerannut atorneqartarput. Taamaalillutit mineralit qanoq manngissuseqarnersut paasisinnaavatit.
Manngissutsimut uuttuutit internettikkut pisiarisinnaavatit aammalu akisunngillat.
Mineralit manngissusaat Moh´p manngissutsimik uuttuutanik taaguuteqartoq malillugu 1-mit 10-mut uuttortarneqartarput. Uuttuutit taamak ittut mineralinik assigiinngitsunik manngissusilinnik imaqarpoq, mineralillu nassaarineqarsimasut manngissusaannik uuttortaanermi atorneqarsinnaallutik.
Assiliisoq: Sara Kirstine Hald
12) Ikuttaaneq imaluunniit assaaneq piffissaajaatigissanngilatit
”Qaarsoq korundeqarpat takusinnaassavat,” Majken Djurhuus Poulsen unnersiorpoq.
Korundi soorlu ujaqqap ultramafiskiusup ataaniissinnaavoq, tassa qanoq ilinikkuulluunniit kaanngarsimasinnaagami. Ujaqqamili inissisimaffimmini anillangajuttarpoq, soorlu ataani assini takusinnaagit.
”Soorunami ujaqqap iluani korundeqarnersoq ilisimaneqarsinnaanngilaq, korundeqarsorlu takusinnaanngikkaangakku ikuttaallunga imaluunniit assaallunga nukikka atorusunneq ajorpakka. Taarsiullugulu ujaqqap ultramafiskiusup tullianut uanga ingerlaqqiinnassagaluarpunga” Majken Djurhuus Poulsen oqarpoq.
Korundi nunarsuarmi mineralit manngernersaasa tulleraat. Taamaattumik ujaqqani inissisimaffimmini aqinnerusuni nungujartulertartunilu anillangajuitsuuvoq. Assimi mineralit qernertut qorsuillu tassaapput amfibolit, qernertut tassaapput qillakkiat, tunguusallu tassaapput korundit.
Assiliisoq: Majken Djurhuus Poulsen
Rubinit pinnersaasiarissallugit pitsaavallaanngikkaangata manngernertik pissutigalugu siorarterutitut ilaatigut aamma atorneqartarput.
Assiliisoq: Majken Djurhus Poulsen
13) Allisitsiummik nassataqarit
Aatsaat korundimik angisuumik suikkaasumik nassaarsimanngikkuit isaannarmik misissornissaa ajornakusoorsinnaasarpoq savimmillu kaasarfimmiumik imaluunniit mangissutsimik uuttuutinik kigarneqarsimanersoq aalajangeruminaassinnaasarluni.
Taamaattumik kigarneqarnersoq, ujaqqap ilusaa minguttussusaalu misissorluarsinnaassagukkit allisitsiummik nassataqarnissat iluaqutaasinnaavoq.
Una rubini suikkaq aatsaat ujarak pilattorneqareermat erserpoq, sulili pilattortinnagu Majken Djurhuus Poulsenip ujaqqap qaavani korundi takusinnaasimavaa.
Assiliisoq: Majken Djurhuus Poulsen
14) Ujaqqap qalipaata akimullu ersissusaa nalilersoruk
Korundimik nassaaraluaruit rubinitullu nalilerneqarsinnaaneranik nalorngillutit, taava akimut ersissusaa qalipaataalu misissussavatit. Tassami rubini akimut ersittuussaaq aappaluttuullunilu.
”Qalipaatinut najoqqutassiaq atorlugu ujarak rubiniunersoq imaluunniit safiriunersoq tunguusaq aalajangerneqarsinnaavoq. Kisianni tassa gemmologip, pinnersaasianik immikkut ilinniarsimasup, tamakku misissortarpai,” Majken Djurhuus Poulsen oqarpoq.
15) Qaammartartumik UV-mik ujarak misissoruk
Rubinit qaamanermik ultravioletimik qinngorneqaraangamik qaammarissisarnertik immikkuullarissutigisaasa ilagaat. Taamaattumik ujaqqanit allanit assingusunut immikkoortinnissaat ajornannginnerusarpoq.
”Mineralit tamarmik qaamanermik UV-mik qinngorneqaraangamik qaammaarissineq ajorput. Soorlu aamaasaq aappaluttoq rubinitungajak qalipaateqarpoq, kisianni UV-mik qinngorneqaraangami qaammaarissineq ajorpoq.” Majken Djurhuus Poulsen oqarpoq.
Rubinisiussaguit qaammartartumik UV-mik nassataqarnissat taamaattumik iluaqutaalluarsinnaavoq. Manngissutsimullu uuttuutit assigalugit qaammartartumik pisineq akisunngilaq.
Uani videomi rubinit UV-mik qinngorneqaraangamik qaammaarissisarnerat qanoq isikkoqarnersoq takusinnaavat.
16) Mineralinik ilitsersuut nassaruk
Rubinit soorlu aamaasanut aappaluttunut naleqqiullugit kusugaasai allaanerusumik isikkoqarput. Taamaattumik mineralinik ilitsersuut mineralit assigiinngissusaannik takutitsisoq nassarukku iluaqutigisinnaavaat, taamaalillutimmi ujaqqat nassaatit atuakkap ujarlerfissartaanut naleqqiussinnaagakkit.
Mineralinik ilitsersuut atorlugu korundinik nassaarsimanngikkuit suna nassaarisimanerlugu paasisaqarnerulersinnaavutit. Nunatsinnimi pinngortitami mineralinik allanik kusanartunik pissanganartunillu amerlasoorpassuarnik nassaassaqarpoq.
Mineralinik ilitsersuut, magneti, qaammartartoq UV, allisitsiut ujaqqallu manngissusaannik misissuutit atorlugit pinngortitami ujarassiornissannut atortorissaartutut oqaatigineqarsinnaavutit. Mineralinik ilitsersuut ujarassiuumit atuakkiortumillu Bjarne Ljungdahlimit atuakkiarineqarsimavoq.
Assiliisoq: Sara Kirstine Hald
17) Malittarisassat ilisimakkit
Nunatsinni pinngortitami ujaqqanik pinnersaasiassanik ujarlilertinnak suna inerteqqutaannginnersoq sunalu inerteqqutaanersoq ilisimassallugu isumatusaarneruvoq.
Kalaallit Nunaanni nunaqavissuunngikkuit ajoraluartumik ujarlersinnaatitaanngilatit. Assersuutigalugu takornariartuuguit, imaluunnit ukiup ilaanna najugaqaruit ukiorlu naallugu akilerartartuunngikkuit aatsitassanut ikummatissanullu inatsit malillugu mineralinik katerseqqusaanngilatit.
Kalaallit Nunaannili nanaqavissuuguit ukiorlu naalluugu akileraartaruit pissutsit allaanerupput. Tassami mineralinik katagarnikunik imaluunniit soorlu kaataq qussaatarlu atorlugu mineralinik ukiumut 100.000 kroninik nalilinnik piiaasinnaatitaavutit. Tamatuma saniatigut annertunerusumik piiaaniaruit annikitsumik aatsitassarsiornermik akuersissummik qinnuteqarsinnaavutit.
Rubininik tuniniaaniaruit imaluunniit avammut annissuiniaruit illit sianigisassannik immikkut malittarissaqarpoq. Nunaqavissuuguit rubinimillu nammineq pigerusutannik nassaaruit tigummiinnarnissaa ajornanngilluinnarpoq – tassa sumiiffimmi nassaarfinni aatsaat kisermaassisinnaatitaanermik imaluunniit piiaasinnaanermut akuersissuteqartoqarsimanngippat. Taamaappallu akuersissummik piginnittumit akuersissummik pissarsisariaqarputit.
Greenmin.gl-mi sumiiffiit akuersissuteqarfiusut allattorsimaffiat takusinnaavat. Ataani saqqumisup assingani aappaluttumik qaamasumik nalunaaqqutsersorneqarsimasuni sumiiffiit akuersissuteqarfiusut takutinneqarput.
Najoqqutarisaq: Greenmin.gl
Nunatsinni ujaqqat pinnersaasiassarpassuit
Una najoqqutassiaq atuareerlugu maannakkut ujaqqanik pinnersaasiassanik aappaluttunik nunatsinni pinngortitami pinngorsimasunik naleqarluartunillu nammineq ujarlersinnaalerputit. Assersuutigalugu rubinit pinnersaasiat nunatsinneersut siulliit akitsorterussinermi 85.000 koruunilerlugit tunineqarput.
Nunatsinnili qaarsoqarfinni allarpassuarnik ujaqqanik pinnersaasiassanik rubiniunngitsunik nassaassaqarpoq. Pinnersaasiassanillu allanik misissuinissaminut piffissaqarnerunissani, Majken Djurhuus Poulsenip kissaatigigaluarpaa:
”Piffissaqarnerugaluaruma ujarlerneq suli annertunerusumik aallakkusunnerugaluarpara. Aamma maani Nuup Kangerluani soorlu grønlanditimik, turmalininik, månesteninik, berylinik nuummittimillu ujarlerlunga,” Majken Djurhuus Poulsen oqarpoq.
Rubinisiorluarina!