GrønlandhistoryKalaallit NunaatUniversity of Greenland

Namminiilivinneq pillugu ilinniagassat: Kalaallit Nunaata Cookip Qeqertai sunik ilinniarfigisinnaagaat

Miriam Cullen, Bendicte Sofie Holm, Ilisimatusarfik, Aasiaat, Greenland, independence, Free Association Agreement, Arctic Hub, Miriam Cullen

Inatsisinik ilisimatusartoq New Zealandimiu Miriam Cullen maannakkorpiaq Kalaallit Nunaanniippoq Kalaallit Nunaata qeqertaqatigiit Manerassuarmiittut ilinniarfigisinnaaneraat misissuiviginiarlugu. 

 

Allattoq Ole Ellekrog

 

Miriam Cullenip Københavnimi inatsisinik ilisimatusartutut sulitilluni suleqatiminit tusarajuppaa Danmarki Kalaallillu Nunaat immikkorluinnaq ittumik imminnut atassuteqartut. Atassuteqarnerat nunat allat imminnut atassuteqarnerannut naleqqiunneqarsinnaanngitsoq.

 

Miriam Cullenili isumaqataavallaanngilaq. Inatsisitigummi isigalugu Kalaallit Nunaata Danmarkimut atassuteqarnera nunasiaatiliusimasut nunasiaataasimasullu ataqatigiinnerannut naleqqiunneqarsinnaavoq. Manerassuarmi qeqertaqatigiit Cookip Qeqertaanik taaguutillit ilimaginanngikkaluamik arlalitsigut Kalaallit Nunaannut assigiissuteqarput. Assigiiissutit taakku ataani eqqartorneqarnerujumaarput.

 

Siullermik allamik apeqquteqariarta: Kalaallit Nunaannik immami kujallermi qeqertamut naleqqiussineq sooq ilisimatusartumut soqutiginarpa?

 

Soqutiginaateqarpoq Cookip Qeqertaasa nunasiaatiliusumut New Zealandimut attaveqarnerminni namminersornerat annertunerummat Kalaallit Nunaata Danmarkimut attaveqarnerannut naleqqiullugu. Taamaattumik ”Free Association Model” (pituttugaanngitsumik naalagaaffeqatigiinneq), Cookip Qeqertaasa New Zealandillu inatsisitigut isumaqatigiissutigisaat, Kalaallit Nunaannit isumassarsiorfigineqarpoq.

 

“Ulluinnarni allaanerunera malugineqarsinnaanavianngilaq, Free Associationili atuutitinneqaleraluarpat Kalaallit Nunaat qularnanngitsumik namminerisamik naalagaaffinngorsinnaassagaluarpoq taamaattumillu nunanut allanut politikkimut sillimaniarnermullu tunngatillugu nammineq aalajangiisinnaassalluni. Tamanna pillugu Kalaallit Nunaata Cookip Qeqertai isumassarsiorfigai,” Miriam Cullen Arctic Hubimut taama oqarpoq.

 

”Ukiuni kingullerni Kalaallit Nunaanni allannguiniarluni ilungersuussisoqartillugu Free Association tunngavigalugu naalagaaffeqatigiinnermi periaaserineqartoq soqutigineqarnerulersimavoq,” Miriam oqarpoq.

 

 

“Naleqqiussineq atorluarneqarsinnaalertarpoq allatut periaaseqartoqarsimanera takusinnaagaanni.” Miriam Cullen

 

 

Imminnut ungasikkaluarlutik assigiissutillit

Free Association uterfigeqqissavarput. Siullermilli Cookip Qeqertai Kalaallillu Nunaat sooq imminnut assersuunneqarsinnaanersut sammeriartigut.

 

Cookip Qeqertai Kalaallillu Nunaat annertussutsimikkut assigiinngilluinnartuupput – nunarsuarmilu inissisimaffimmikkut imminnut ungasinnerusinnaanatik. Taamaakkaluartoq nunat marluk taakku Miriam Cullen naapertorlugu assigiissuteqarput. Nunani taakkunani marlunni innuttaasut 10.000-init amerlanerupput, innuttaasut amerlanersaat tassaanerullutik nunap inuii, tamarmik pinngortitarsuarmut qanipput tamarmillu nunasiaataalersimallutik.

Aammattaaq New Zealandi Danmarkilu, nunanik taakkuninnga nunasiartaartut, assigiissuterpassuaqarput.

 

”New Zealandi Danmarkilu nunarsuarmioqataalluartutut naalagaaffittullu pitsaasutut inuit pisinnaatitaaffiinik eqqortitsillaqqissutut imminnut isigipput. Tamarmik soft power-imik atuilluarput nunanullu allani attaveqarnerminni pissaaneqarlutik. Aamma naalagaaffittut angeqqatigiipajaarput,”
Miriam Cullen, New Zealandimiuusoq Danmarkimilu sulisoq, oqarpoq.

 

”Taamaattumik aamma naalagaaffiit taakkua nunasiaataat imminnut naleqqiukkuminarnerupput USA-mit nunasiaataasimasuninngarnit,” oqarpoq.

 

 

Nunasiaataasimasutut atugarisat assigiit

Kalaallit Nunaata Cookillu Qeqertaasa assigiissuteqarfigisaat allat tassaavoq nunasiaataasimanerat. Assersuutigalugu nunani taakkunani marlunni innuttaasut atuarfimmi oqaatsinik allanik – danskisut tuluttullu – ilinniaqquneqarput taamaalillutillu kulturerisimasartik annaallugu. Nunat taakkua nerinermut kulturii aamma eqqugaapput.

 

”Nunani taakkunani marlunni ’atugartuunngorsaasoqarpoq’, innuttaasut kajumissaarneqaramik Europamiutut inooriaaseqaleqqullugit, oqaaseqaleqqullugit ilinniagaqaqqullugillu. Tamakku kulturikkut kinaassuseerukkiartortitseqataasarput,” Miriam Cullen oqarpoq.

 

Tamatuma saniatigut Kalaallit Nunaat Cookillu Qeqertai nunasiaatilinnit pingaarutilimmik kingornussaqarput – taakkulu Miriam Cullenip immikkut ilisimasaqarfigai. Kingornussaasa ilagaat inatsisitigut aaqqissuussaaneq ineriartortilluagaq, tamannalu ilaatigut ilinniartitaanermut, qaqugukkut atualertoqartarneranut, pinerluttunik isumaginninnermut qanorlu sivisutigisumik parnaarussaasoqartarnissaanut aalajangiisuusimavoq.

 

”Nunani killerni ileqquusut kulturikkut ileqquusunut naapertuutinngitsut aallaavigalugit ilusiligaapput. Tamannalu imminut toquttartut amerlanerunerannut pissutaasunut aamma inooqataanikkut eqqarsartaatsikkullu ajornartorsiutaasunut pissutaasunut sunniuteqarsimavoq. Suut tamarmik nunasiaataasimanermut atassuserneqarsinnaapput,” Miriam Cullen oqarpoq.

 

Silap pissusiata allanngoriartorneranit sunnerneqariaannaaneq

Miriam Cullen naapertorlugu qeqertattaaq silap pissusiata allanngoriartorneranit sunnertianermikkut assigiissuteqarput. Kalaallit Nunaanni imaq appariartoraluartoq Cookillu Qeqertaani qaffakkiartoraluartoq nunat marluk taakku pinngortitamik avatangiisiminnik pisariaqartitsilluinnarput.

 

”Kalaallit Cookillu Qeqertarmiut ilaatigut piniarnissamut periarfissatigut allanngorujussuartoqartarneranik sungiusimannikkaluartut ullumikkut allanngorarnerit annertuallaalersinnaapput. Qangaaniilli ilisimasat atorneqarsinnaajunnaarangata tamannattaaq angerlarsimaffimmut attaveerunnertut taaneqarsinnaavoq,” Miriam Cullen oqarpoq.

Silap pissusiata allanngoriartorneratigut kingunipiluit annertusivallaarpata Kalaallit Nunaat Cookillu Qeqertai nunanit killernit taarsiivigitinnissamik piumasaqarsinnaapput. Nunat tamalaat silap pissusia pillugu isummersoqatigiinneranni oqallisigineqartarpoq ’nunap inuii’ nunamik silap pissusiata allanngoriartorneranit ajoquserneqarnerat pillugu taarsiivigineqartariaqartut. Miriam Cullenip misissuinerani tamanna assigiissutaavoq suli alla.

 

Eqqarsartaatsit assigiinngitsut

Free Association tunngavigalugu naalagaaffeqatigiinneq uterfigeriartigu.

 

Miriam Cullenip neriuutigaa Kalaallit Nunaaniinnermini inuiaqatigiit kalaallit Danmarkimut atassuteqarnerup allatut aaqqissuunneqarsinnaanera pillugu isumassarsiffissaqartissallugit. Maajimi Cookip Qeqertaani periaaserineqartumik kalaallinut saqqummiussiffigisassaminik oqalliseqataassaaq.

 

”Naleqqiussineq atorluarneqarsinnaalertarpoq allatut periaaseqartoqarsimanera takusinnaagaanni: suut sumiiffimmi allami atorluarsinnaasimanersut suullu atorluarsinnaasimannginnersut.”

 

“Cookip Qeqertai assigiinngitsorpassuartigut Kalaallit Nunaannut assersuunneqarsinnaapput, New Zealandili namminersornermut tunngatillugu Danmarkimit allaanerusumik aalajangiussaqarsimapput. Tamannalu soqutiginarpoq,” Miriam Cullen oqarpoq.

 

Suliniut naammassippat Miriamip aamma neriuutigaa nunanit allanit ilinniarfigineqarsinnaassasoq. Ilaatigut Puerto Ricomi Caribiamilu Hollandimiut qeqertaanni pituttugaannginnissaq oqallisigineqarportaaq. Danmarkimi isumaqartoqarneratut Kalaallit Nunaata Danmarkimut atassuteqarnera immikkorluinnaq ittuunngilaq.

 

Miriam Københavnip Universitetiani Public Law and Sustainability-mi Associate Professoriuvoq 2023-milu juuli tikillugu Ilisimatusarfimmi ilisimatusartutut tikeraajussalluni. Miriam Cullenip suliniutaa pillugu uani paasisaqarnerugit.