Meeqqat amerluutaat pillugu ilisimasaqarnerusariaqarpugut: Ippigusuutit millisinniarlugit siunnersuutit arfineq marluk pissarsiarikkit.

 

Allaaserinnittoq Sara Kirstine Hald

 

 

Kalaallit Nunaanni meeqqat pingasuugaangata ataaseq 0-7-nik ukiulik atopisk eksem-imik nappaateqartarpoq – taannalu ”meeqqat amerluutaannik” taaneqarajuttarpoq. Assersuutigalugu Qallunaat Nunaanni meeqqat tallimaagaangata ataaseq amerlunnermik eqqorneqartarpoq. Ilutigalugulu maani nunatsinni sakkortuumik amerluuteqarneq qaffasippoq, eqqorneqartullu ilai inuunertik naallugu amerlunnermik ajornartorsiuteqartarput.

 

Meeqqat amerlutaannik nappaateqarneq pingaarnermik inuttut sananeqaatinik kingornuttakkanik peqquteqarpoq, angajoqqaallu tamarmik meeqqat amerluutaannik nappaateqarsimagaangata nammineq amerlulernissaq 80 procentit tungaanut angullugit aarlerinarnerulersarpoq. Misissuinerit aamma ilimanarsisissimavaat, meeqqat Inunnik naggueqaraangata meeqqat amerluutaannik nappaateqalersinnaanerat aarlerinarnerusartoq.

 

Inuttut sananeqaatit kingornuttakkat aalajangiisuusarmata, Kalaallit Nunaanni meeqqat amerluutaannik nappaateqartorpassuit imaaliallaannaq iliuuseqarfigineqarsinnaanngillat. Akerlianilli amerlunnermi ippigusunnerit, silap pissusiata kinguneranik ajornerulersartut, millisarneqarsinnaapput.

 

Allaaserisap naalernerani amerlunnerup katsorsarneqartarneranut nipaallisinneqartarneranullu nakorsap siunnersuutai pitsaanerpaat arfineq marluk atuarsinnaavatit.

 

 

Anori silalu amermik sunniisarpoq

 

Ukiup qaammataani issittuni atisanik arlalippassuarnik qaleriiaanik oqorsartarpugut, tamannalu ammip bakteriaqassusaanik namminerlu sanaqqinnissaassusaanik sunniisarpoq. Ilutigalugulu ameq seqerngup qamarnganik tigooraasinnaanngikkaangami sunnerneqartarpoq.

 

Kalaallit Nunaata silaanna panernartoq aamma ammimik parngutsitsisarpoq allatullu ajornavissumik siggeqalersitsisarluni. Ameq siggikkaangat kiggeeqqat bakteriaqalersinnaapput, tamannalu suli amerlunnerulersitsisinnaavoq.

 

”Kalaallit Nunaanni meeqqat amerluutaannik sakkortoorujussuarmik nappaateqartunik siumuisarpugut, tassa anorip silallu ajornerulersitsarnera pissutigalu unammilligassaqaratta,”  Lone Storgaard Hove, Dronning Ingridip Peqqissaaviani nakorsatut immikkut ilisimasalittut aammalu Kalaallit Nunaanni ammip nappaataannik immikkoortortaqarfimmi akisussaasutut atorfilik oqarpoq.

 

Erseqqissaatigaa silap pissusia amerlunnermut pissutaanngitsoq, kisiannili issi, sila panernartoq ukiuneranilu taartarnera amerlunnermik ajornerulersitsisinnaasoq.

 

Lone Storgaard Hove nalinginnaasumik nakorsaanermik immikkut ilisimasalittut nakorsaavoq amerlunnerillu pillugit aamma sammisaqarluni.

 

Asseq: Nammineq pigisaq

Ameq ipiitsuutiguk panernaveersaartillugulu

 

Amerlunnermi ippiasunnerit annikillisarniarlugit ammip ipiitsuutinnissaa pingaaruteqarpoq soorlulu bakterianinnissaq pinngitsoorniarlugu oqorutit qalii taarsikulaneqassapput.

 

Tamatuma saniatigut ammip panernaveersaartinnissaa pingaaruteqarpoq. Ameq panernaveersaartinneqaraangami paarilluarneqaraangamilu akiuussinnaassuseqarnerujussuusarpoq, taamaalillunilu sigginissinnaanerata ungillersinnaaneratalu aarlerinassusaa minnerulersarluni, taakkumi misinnartumik amerlunnerulernissamik aarlerinartorsiortitsilernerusaramik.

 

Amerlanertigut pinaveersaartitsineq iluaallatsitsinerlu tunngaviusumik eqqiluisaarnermik amerissaarnermillu siunertaqarpoq. Amerlanertigut meeqqat amia qituttoq eqqortumik paarineqaraangat nakorsaatit pisariaqartinneqarneq ajorput, kisianni nunap annertunersaani meeqqat amerluutaanik ilisimasaqarneq ajoraluartumik amigaatavoq. Taamanna maannakkut pitsanngorsarneqassaaq.

 

Amerlunnermik ilinniarfik nutaaq erniinnaq ammassaaq

 

Nuummi nakorsat immikkut ilisimasallit meeqqallu nakorsai aalajangersimasut meeqqat amerluutaannik katsorsaagajuttuupput. Illoqarfinnili mikinerusuni nunaqarfinnilu peqqissaavinni sulisunut, allatut ajornartumik ajornartorsiummik ulluinnarni suliaqarneq ajortunut, ilisimasat pisariaqartut siaruarternissaat ajornakusoorsinnaasarpoq.

 

”Sinerissami peqqissaavinni sulisut taarserneqarajuttorujussuupput, taamaattumillu sumiiffinni peqqissaasunut angajoqqaanullu amerlunnerup qanoq pitsaanerpaamik isumagineqarnissaa tusarliukkuminaatsorujussuulluni,” Lone Storgaard Hove oqarpoq.

 

Amerlunneq pillugu katsorsaaneq pinaveersaartitsinerlu pillugit ilisimasat siaruarterniarlugit Dronning Ingridip Peqqissaavia aallarnisaataasumik amerlunnermik ilinniarfimmik pilersitsiniarpoq. Ilinniarfik Kalaallit Nunaanni sumi tamani angajoqqaanik, meeqqerivinni peqqissaavinnilu sulisunik meeqqat amerluutaat pillugu ilinniartitsissaaq.

 

Amerlunnermik ilinniarfik peqqinnissaqarfimmit allamit ”ilaarsilluni” pilersaarusiaanngilaq, akerlianilli maani nunatsinnit aallaaveqarpoq. Kalaallit Nunaanni pissutsinik aallaaveqassaaq peqqissaasunillu Kalaallit Nunaanni aallaaaveqartunik aqunneqassalluni.

 

 

 

Ilisimatuup amerlunnermik atuarfik nalilersussavaa

 

Amerlunnermik ilinniarfik annertunerpaamik iluaqutigineqarnissaa qularnaarniarlugu aallarnisaataasumik suliniut nalilersorneqassaaq. Taamaattumik immikkut ittumik Ph.d.-inngorniuteqarnissaq allagarsiissutigineqarpoq, tassungalu atatillugu qinnuteqarnissaq septembarip 1.-taa killigitinneqarpoq.

 

Nutaamik aaqqissuussinertigut allagarsiinermi kalaallit nunaanni unammilligassaq piviusoq aallavigineqarpoq. Ilisimatooq meeqqat amerluutaannik suliaqarusuttoq amerlunnermillu ilinniarfiup pitsaanernerpaamik ineriartortinnissaa Kalaallit Nunaannilu peqqinnissaqarfimmik pitsanngorsaaqataanissaa toraartaralugu qinerneqarpoq.

 

Taamatut periuseqarluni Ph.d.-inngorniartumik atorfinitsitsinissamik neqerooruteqarneq nutaajuvoq, tassami manna tikillugu Ph.d.-inngorniutigalugu suliniutit ilisimatuunit tamatigut aallartinneqartarsimapput. Ilisimatusarnermit isigalugu suna qulaajassallugu soqutiginarnersoq aallaavigalugu, kisiannili peqqissaavinni sulisunit ilisimasat pisariaqartinneqartut ukkatarinngikkaluarlugit, taamak iliortarsimapput.

 

Nutaamik pullaveqarluni amerlunnerup ilinniarfiata nalilersorneqarnerani Kalaallit Nunaanni ilisimatusarnerup iluaqutaanissaata isumannaarnissaa siunertarineqarpoq. Ilisimatusarnerullu tamatigut iluaqutaanissaa, Kalaallit Nunaanni ilisimatusarneq pillugu periusissiami nutaami, erseqqissarneqarnikuuvoq.

 

 

 

Kalaallit Nunaanni piumasat aallaavigalugit ilisimatusarneq

 

Kalaallit Nunaanni peqqissutsimik ilisimatusarneq ukiorpassuarni nunatta avataanersunit, Kalaallit Nunaanni pissutsinik unammilligassanillu sukumiisumik pisariaqartunik ilisimasaqanngitsunit, ingerlanneqartarsimavoq. Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfimmut ilisimasanik ilasisarsimavoq, kisianni tamatigut ilisimasanik pisariaqartinneqarnerpaajunngitsunik.

 

”Apeqqutit ilisimatusarnermik tunngaviliisartut, inunnit ilinniarsimasunit Kalaallit Nunaannik soqutigaqartunit, Qallunaat Nunaannili najugaqartunit, saqqummiunneqarajuttarput. Suliaminnut atatillugu soqutiginartutut isiginninnertik tunngavigalugu apeqquteqartarput, kisianni apeqqutit tamakku uagut maani nunami peqqissaavinni sulisutut saqqummiunneq ajorpagut, ” Gert Mulvad, ukiuni 35-ni Dronning Ingridip Peqqissaaviani nakorsatut atorfeqarsimasoq oqarpoq.

 

Nakorsatut sulinermi saniatigut, Gert Mulvad Ilisimatusarfimmi Kalaallit Nunaanni Peqqissusermik Ilisimatusarfimmi siunnersuisoqatigiinni siulittaasuuvoq, Kalaallit Nunaanni Ilisimatusarnermik Siunnersuisoqatigiinni ilaasortaavoq kiisalu Ilisimatusarnermi Ileqqorissaarnissamut Ataatsimiititaliami, tassa peqqissusermik suliniutinik tamanik Kalaallit Nunaanni ingerlanneqartartunik nalilersuisartunik, siulittaasuulluni. Nutaamik pullaveqarluni Ph.d.-iinngorniutigalu suliniuteqartarnissamik aallarneeqataasut ilagaat.

 

”Ukiorpassuarni maani nunatsinni ilisimatuut amerlagisassaasimanngillat. Peqqissaavinni sulisut amerlanersaat peqqissutsip pitsaanerulersinnissaa anguniarlugu sulilluarnissaat siunertaralugu atorfinitsinneqartarsimapput, kisianni maani nunami ilisimatusarnermik aallutaqartunik annertunerusumik ineriartortitsineq ilutigalugu Kalaallit Nunaanni aallaaveqarluni peqqissusermik ilisimatusarnermi periarfissat nutaat pilersinneqartarput,” Gert Mulvad oqarpoq.

 

Gert Mulvad naapertorlugu peqqissusermik ilisimatuut avataaneersut tikittarnerat naammagisimaarnartutut oqaatigineqarsinnavoq, tassami nukippassuarnik atuinngikkaluarluni ilisimasanik tunniussisarsimammat. Kisianni ullumikkut ilisimatusarnerup Kalaallit Nunaanni aallaaveqalernissaa piffissanngorsimavoq.

 

Assiliisoq: Sara Kirstine Hald

Peqqissaavinni sulisut peqataatinneqartariaqarput

 

Ilisimatuup meeqqat amerluutaannik aallutaqalersussap Kalaallit Nunaanni peqqissaavinni sulisut tikillugit, ilisimasanik sunik pisariaqartisinersut paasiniaalluni piffissaq atussavaa. Apeqqutaat unammilligassaallu aallaavigalugit Ph.d.-inngorniutigalugu suliassatut pilersaarut suliarineqassaaq.

 

”Ilimanarpoq ilisimatusarfimmi avatangiiseqarluni isumassarsiorneq imaluuniit uagut avatangiisitsinni unammilligassat ajornartorsiutillu piviusut isummerfiginissaat qanimut misigalugit assigiinngissuteqangaatsiartoq,” Gert Mulvad oqarpoq.

 

Siornatigut ilisimatusartut ilisimasaat misilittagaallu aallavigalugit periaatsimut taarsiullugu amerlunnermik ilinniarfimmik suliaqartut innuttaasunillu attaveqartut peqataatinneqassapput. Taamaalilluni ilisimatusarnerup Kalaallit Nunaanni Peqqinnissaqarfimmi pisaaseq malillugu atorneqarnissaa isumannaarneqarsinnaavoq.

 

”Qallunaat Nunaanni universititimi Ph.d.-inngorniutigalugu suliassatut pilersaarusiortoqartillugu uagut ulluinnarni inuunitsinni pissutsit eqqarsaatigineqarneq ajorput. Matumani nutaamik Ph.d.-mik ilusilersuinermi suliassatut pilersaarusiorneq Kalaallit Nunaanni pisariaqartitat isumagalugit suliarineqassaaq,” Gert Mulvad oqarpoq.

 

Maannakkut Ph.d.-inngorniutigalugu ilinniarnermut atatillugu atorfiit arlallit ajornartorsiutinik isummerfigisassanik aallaaveqartut inuttassarsiorneqalereerput – soorlu meeqqat amerluttarnerat – Kalaallit Nunaanni malunnartumik atugaasoq.

 

Ilulissani nukappiaraq meeqqat amerluutaannik nappaateqartoq. Meraq sumik nappaateqarnersoq paasiniarlugu Nuummi uninngasimavoq ammimillu passussisarfimmi katsorsarneqarsimalluni, tassanilu assit oktobarimi 2023-mi assilineqarsimapput.

Amerlunnermi ippingiasuutit imatut millisarsinnaavatit

Immaqa illoqarfigisat amerlunnermik ilinniarfimmit tikeraarneqassaaq, kisianni tamanna pitinnagu uani meeqqat amerlutaannik katsorsaanermik pinaveersaartitsinermilu Lone Storgaard Hove-p siunnersuutai pitsaanerpaat arfineq marluk pissavatit.

 

 

1) Meeqqap amia ipiitsuutiguk panersimatillugulu – kisianni panertoornaveersaartissavat

 

Bakteriaqalersitsisinnaanerup aarlerinassussaa minnerulersinniarlugu meeraq uffartassavat amialu ipiitsuutillugu. Uffareeraangat meeraq allarummik panertorneqartassaaq amermullu panertumut tarngummik taninneqarluni. Taamaattumik ameq ipiitsuutinneqassaq panersimatillugulu, kisianni tarngummik panernaveersaartinneqassaaq.

 

 

2) Tipigissaatit sivisuumillu, kissartumik uffartarnerit pinaveersakkit

 

Ammimik ungilatsitsilernissaq pinngitsoorniarlugu qaqorsaat sakkukitsoq tarngullu panertoornaveersaat tipigissaatitaqanngitsoq meeqqap amianut atussavat. Sivisuumik imermilu kissarpallaartumi uffarnaveersaarit, tassami orsumip pissusissamisoortumik amermit piaasarami taamaalillunilu panertitsisarluni.

 

 

3) Ungilatsitsineq tarngummik ikiorseruk

 

Meeqqat amerluutaat ungilatsitsisarpoq, tupinnanngitsumillu meeqqamut ippingiatortitsisarpoq. Ameq tarngummik panertoornaveersaammik tanillugu ungillerinik annikillisinneqartarpoq, amerlunnerlu kuminnaveersaaraanni bakterianilluni aseruuttoornissaa aarlerinannginnerulersarpoq.

 

 

4) Meeqqap atisai iloorliit annoraassiamik sananeqaateqarnissaat isumagineqassaaq

 

Ukiukkut qaleriiaanik arlalinnik atisaqartarpugut, kisianni ammip anersaartortinnissa pingaaruteqarpoq. Taamaattumik meeqqat atortussianik taamaareerlutik pinngortunik ninnippallaanngitsunillu atisaqartittarsinnaavat. Amerlunnermik anillattoornermi atisat ilorlerpaat annoraassiamik sananeqaateqassapput.

 

Savap meeqqui assigiinngitut aamma atisatut atussallugit tulluartuupput, kisianni ammimut aseruutereersimasumut toqqaannartumik attuumassanngillat.

 

 

5) Angerlarsimaffimmi tupap pujua pinaveersaarneqassaaq

 

Tupap pujua meeqqat amerlutaanut ajornerulersitsisarpoq, tassa amermik ajoqusersimasumik sunniisarmat. Ilutigalugulu meeqqat amerluttut anernikilliulernissaminnut annertunerusumik aarlerinartorsiulersarput, taamaattumillu tupap pujuata suli annertunerusumik pitissinnaasarpaa.

 

 

6) Amerissarneq ataavartumik ingerlanneqartariaqarpoq

 

Meeqqavit amiata ataavartumik amerissarnissaa pingaarnernut ilaavoq. Meeraq ungilatsitsinertalimmik amerluuteqarpat, ammik tarngummik taninnissaa ilungersunarsinnaasarpoq, kisianni tanittuarnissaa pingaaruteqarpoq. Taamaaliunngikkuimmi amerlunneq ajornerulersinnaammat.

 

Amerlulerneq katsorsarlugu iluatsikkukku amerluleqqinnissaq pinaveersartinniarlugu meeqqap amianik ullut tamaasa amerissaaneq ingerlatiinnassavat. Tassami pinaveersaartitsineq katsorsaanermit pitsaanerusuaannarmat.

 

 

7) Peqqissaasut kaammattuutaat malikkit

 

Amerlunneq periutsit assigiinngitsorpassuit atorlugit katsorsarneqarsinnaavoq ilaatigut nakorsaatit tarngutit atorlugit. Tamannali tamatigut pisariaqartinneqarneq ajorpoq, tassami nakorsaatit sakkortunerit atornerisa saniatigut sunniuteqalersinnaanerat aarlerinarnerulersarmat. Pingaarnerpaavoq peqqissaasut siunnersuutaannik malinnittuaannarnissaq, taamaalilluni meeqqap naleqqunnerpaamik nakorsarneqarnissaa anguneqarsinnaammat.