Ilisimatusartut franskit Jules Dantop (saamerliup), Anatole Dantop aamma Léa Pertelip Qaqortumiikkamik takornarniartitsisartoq Sofia Mølgaard naapippaat.
Kalaallit kulturiat franskit qeqertaanni kulturerineqartumut assingua?
Ilisimatusartartoq franskeq nunatta kujataani angalavoq tamanna misissuivigalugu – innuttaasullu immamut isiginnittaasiisa assigiissuterpassuaqarnerat paasisimallugu.
Allattoq Ole Ellekrog
Qeqertap Canadamiittup Newfoundlandip eqqaaniipput franskit qeqertaat marluk, aappaa Saint Pierre aappaalu Miquelon. Qeqertaaqqat marluk taakku Canada tamarmi Frankrigimit pigineqarallarneraneersut kingulliit maluginiarnarpallaanngillat. Inuit 6000-it taakkunani najugaqartut aalisarnermik pingaarnertut inuuniuteqarput franskinillu ukiuni 300-400-ni nunasiartorsimasunit kingoqqisuullutik.
Saint Pierre aamma Miquelon Kalaallit Nunaata kujataani 1500 kilometerisut ungasitsigisumiipput, qeqertallu taakku pingasut assigiissuteqarsorinanngillat. Franskilli qeqertaat taakku ima avannarpasitsigisumiitsigipput kangerluini iluliaqartarluni issittumullu qanittumik klimaqarluni. Taamaattumik assigiissutit amerlapput. Amerlangaarmata ilisimatusartoq franskeq Anatole Danto antropologiimi ilisimatusarluni suliniummik taakkuninnga naleqqiussiviusussamik aallartitsivoq.
“Suliniummi matumani anguniagarput pingaarnerpaaq tassaavoq inuiaqatigiit marluk taakku paasitinnissaat sineriammi imarmullu qanittumi inuunertik assigiissutigigaat arlalitsigullu, immaqa sianiginagu, imminnut atassuteqartut. Kalaallit Nunaanni ileqqorineqartut ilarpassui franskit qeqertaanni ileqquusunut assingupput,” Anatole Danto, antropologiusoq Parisimilu universitetimi Panthéon-Sorbonnemi kulturikkut kingornussarsianik tigussaanngitsunik ilisimatusartoq taama oqarpoq.
“Aamma immap sinaani nipaassutsimut misigisartakkanullu tunngassuteqarpoq,” Anatole Danto.
Immamut qanittumi nipaassuseq
Franskit qeqertaasa marluk taakkua Kalaallit Nunaannit allaanerussutigaat oqaluttuarisaanerup ingerlanerani assigiinngitsunit nunasiaatigineqartarsimagamik piffissallu ilaani inoqartarsimanatik. Aamma inuttut kulturilinnik qeqertani najugaqavissoqartarsimanngilaq taamaallaalli qeqertanut taakkununnga aqqusaartoqartarsimalluni. Ilisimatusartulli franskip erseqqissarpaa sumiiffiit taakku assigiissuterpassuaqartut.
“Taakkunani innuttaasut tamarmik avinngarusimasumiimmata namminnerlu nerisassaminnik piniartariaqartarsimagamik kulturit taakku assigiimmik ineriartorsimapput. Kulturini taakkunani marlunni aalisarneq piniarnerlu immakkullu angalasinnaaneq pingaartinneqartorujussuupput. Nunasisut franskit tamakkuninnga sungiusimannissimanngikkaluarput, taamaattumik taakkunuunatigut assigiissuteqartoqarnera soqutiginarpoq,” Anatole Danto oqarpoq.
Suliniummi suleqataasut Narsaq International Research Stationip saavani. Suliniuteqaqataapput Anatole Danto (saamerleq), Jules Danto, Léa Pertel eqqumiitsuliortorlu Candice Quédec.
Assigiissuteqarfiusulli piniariaatsinuinnaq tunnganngillat. Tigussaannginnerusunittaaq assigiissuteqarpoq.
“Kulturit marluk taakkua imaq anersaat silarsuaannut erseqqissumik atassuteqartippaat. Imaq ulluinnarni inuunermi initoqaaq, aalisarnermuinnaanngitsorlu atassuteqartinneqarpoq. Aamma immap sinaani nipaassutsimut misigisartakkanullu tunngassuteqarpoq,” Anatole Danto oqarpoq.
Nunasiaataanikkut oqaluttuarisaanerit assigiinngitsut
Anatole Danto kulturikkut kingornussarsianik eriagisassaasunillu tigussaanngitsunik ulluinnarni suliaqartuuvoq. 2021-mi Kalaallit Nunaata qilaatersorneq inngernerlu UNESCO-p kulturikkut kingornussarsianut tigussaanngitsunut atatillugu nunarsuarmi kingornussarsianut ilanngutitippai. Ilanngutititsinermilu tamatumani akuunngikkaluarluni Anatole Danto Frankrigip nunavissuani kulturikkut kingornussarsianut tigussaanngitsunut tunngatillugu franskit kingornussarsiaannut ilanngunneqartunik arlalinnik suliniuteqarsimavoq.
Naleqqiussinermik suliniutiminut atatillugu Anatole Danto ilisimatusartullu franskit marluk allat nunatta kujataani illoqarfinnut arlalinnut, ilaatigut Qaqortumut Narsamullu, septembarimi tikeraarput. Ilaatigut eqqumiitsuliortoq suleqatigalugu akvarelinik qalipaanermik workshoppertitsipput, katersugaasivinnik alakkaallutik innuttaasunillu misissuillutik etnografiilu aallaavigalugu apersuillutik. Taamaaliorput innuttaasut immamut qanoq atassuteqarnerat paasiniarlugu.
Suliniummi suleqataasut Narsaq International Research Stationip saavani. Suliniuteqaqataapput Anatole Danto (saamerleq), Jules Danto, Léa Pertel eqqumiitsuliortorlu Candice Quédec.
Ilisimatusarnerminnilu Saint Pierrep Miquelonillu Kalaallillu Nunaata assigiinngissutaanik erseqqissunik siumuipput.
“Soorunami nunasiaataanikkut oqaluttuarisaanerat assigiinngillat taamaattumillu aamma Danmarkimut Frankrigimullu attaveqarneri assigiinnatik. Franskit qeqertaanni najugaqarput nunasisunit kingoqqisuinnaat, tamannalu kulturerineqartumut sunniuteqanngitsuunngilaq,” Anatole Danto oqarpoq.
Massakkut assigiissutaasut immaqalu suli allat
Kalaallit Nunaanniittut amerlanersaat Saint Pierre Miqueloniluunniit pillugu ilisimaqarunanngikkaluartut sumiiffinnut taakkununnga ullumikkut assigiissutaasoqareerpoq. Assigiissutit ilarpassui naalakkersuinermut tunngassuteqarput Anatole Dantollu massakkut ilisimatusaatigalugu suliniutaanut atassuteqarlutik.
Innuttaasulli aamma imminnut ilaannikkut attaveqartarput.
“Aalisartut imarpiit ilaanni aalisaqatigiittaramik imminnut toqqaannartumik atassuteqartarput. Aalisartagaat aamma arferit puisillu piniartagaat assigiipput. Tamakkuninnga assigiissuteqartoqarnera ullumikkut inuit amerlanersaannit suli ilisimaneqanngilaq,” Anatole oqarpoq.
Anatole Dantop neriuutigaa ilisimatusarfigisani qeqertat pingasut taakkua akornanni ullumikkornit atassuteqaataalluarnerulissutaajumaartut.