Neriuutigivaat, toqqortaatini oqaluttuatoqqani nassaarumaarlutik inuit namminneq isaannik takullugu, oqaluttuanik inooriaaserisimasaannut tunngasunik:
”Oqartoqarnikuusimanerluni, uku ukulu peqqinnartuupput pingaaruteqarlutillu imaluunniit imaalioriarlusi imaalioritsi, isumatusaarusukkussi! Soorlu iteqqumut qulittarnermut tunngatilluguusimasinnaavoq. Taamanikkut eqqiluissutsimut isiginnittariaaseq allarujussuuvoq, pulaffigalugulu eqqiluissutsimut isiginnittariaaseq misissuiffiginiarparput – imaluunniit eqqiluisaartuunnginneq – peqqissumik inuuneqarnertut nalilerlugit aallaavigisimaneraat.”
Inge Seiding oqarpoq:
”Apeqquserniarparput, suut inuussutaanni inooriaasaannilu, peqqissuunissaannut iluaqutaasarsimanersut, unikaallalaariarlutalu iluaqutaasimasut pitsaasut uniffigilaarlugit oqallisigitilaassavarput, sunik iluaqutinik inooriaatsimiittoqarsinnaanersoq, imaanngitsoq mutiusariaqartut. Ilisarnartorsiniarniarpugut inooriaatsimi naleqartitaqarnersoq, siornatigulli pigineqareersimasunik?”
Ikinngutitoqqat ikinngutaasinnaapput iluaqutitallit
Isummerneq, miluuffigisaminnut ilanngartuisunik uumasuaqqanillu, qanga inuunermi peqartoqarsimasinnaaneranik isummiussivugut, Ikinngutitoqqanik taaguuserlugit. Taamannallu isummiussineq takkuppoq, piffissami aaliangersimasumi malugineqariataarmat, nunani siuarsimasorujussuarni sapigallit amerlipilooriataarsimasut. Meeqqat pillugit ilisimatusaatit ersersippaat, meeqqanut nunaannarmiut uumasuutilinni nunalerisukkormiuni peroriartortut, kukiisa atai ippattartut, illoqarfimmiunut sanilliullutik, sapigaqalernermik, issanngusalernermik, eksemeqalernermillu nalaataqartarnerat annikinnerusoq. Taakkulu paasisat kingunerisaannik ilisimatusarnikkut, takorluuisitsivoq, inuit aalaakkaasumik akiuussutissaqarluassagunik uumasuaqqat pisariaqartissimassagaat. Ullumikkut tassuunartaatigut paasisimasagut annertusinikuupput, uumasuaqqat pisariaqartikkigut, inuup peqqissusaanut peqqiillisarneranullu, ilaalluinnarmata.
Miluuffigisaminnunguku ilanngartuisut Ikinngutitoqqagut, akiuussutissatsinnut sakkortuumik kalluaallutik sunniuteqaqataasartuugamik. Miluuffigisaminnut ilanngartuisut ilaat, timitsinniileraangata akiuussutissarput imminut aaqqissortarpoq. Sapigaqalernermi ilisarnaataasarpoq akiuussutissatigut aallaamasoorujussualertarneq, timitta ulorianaateqanngeqqinnaanik akiuerujussualertarnera.
”Ikinngutitoqqatta” akiuussutissarput nalimmassartarpaat, aallaamasariaarullugu pisariaqanngitsunillu akiuusersortariaanngitsunik akiuusersuisariaarullugu – taamaakkaangat ass. sapigaqalernerit pinngitsoortinneqartarput.
Kukkarnaangasoq, kisiannertalik…
Kalaallit nerisartagatoqaat soorlu qilalukkap inalugai tuttup aqajarua aqajarormiuilu tamakkoqqissaajupput annertuumik uumasuaranitsitsisartut. Aviaja L. Hauptmannip Inge Seidingillu oqaasii malillugit Kalaallit Nunaata avannaani, qilalukkap inalugartortarneq suli naliginnaavoq tuttulli aqajaruanik nerisaqartarneq akuttunerulluni. Mikrobiologeq ima oqarpoq:
”Ullumikkut inuit piniariartarput neqinnakkusullutik. Siornatigulli ilisimmaarippaat, ujaluliinnarnik nerisalik, napparsimalissaaq. Suut allat tamaasa ilanngullugit nerisariaqassavatit timivit pisariaqartitai tamakkissagukkit.”
Taava imaassimanerluni, qilalukkap inalugaa tuttullu aqajarua, mamartorsuit arajutsisat? Aviaja L. Hauptmann ima misigisalikkersaarpoq:
”Ingammik qilalukkap inalugaa oqaluttuariuminaatsippara. Inalua ulikkaanni, iluatungaa kukkarnaamut niporruttaartumut eqqaanarpoq – kisiannili soorunami kukkarnaajunani! Mamaa sakkortuvoq soorlu immap uumasuisut miluumasorsunnilluni, aassunnilluni saviminersunniuteqarlunilu. Allamut assersuukkuminaappoq. Mamassusaa, uannoortuunngilaq – uannut kitaamiut nereriaasaannik sungiusimasalimmut naleqqiullugu, sakkortuallaarluni.”
Nerisassaajagaaneq
Ilisimatuut marluullutik tamarmik sammisartik piorsarsimassutsikkut oqaluttuarisaanermut ilaliissuteriaannartut isigivaat, ullutsinni Kalaallit Nunatsinni peqqissuunissamik nerisassallu tungaatigut oqallinnermut pulatillugu, sangutinneqariaannaasutut tulluartuutippaat. Aviaja Lyberth Hauptmann oqarpoq:
”Kalaallit nerisassatigut piorsarsimassusaaniittunik pingaarutilinnik nukittuutigisinnaasatsinnik qarsupitaqariaannaavugut, kitaamiut nerisassat tungaatigut isiginnittariaaseq parnaarlugu nerisassat tungaatigut sammisaqarnitsinni, aallaavigiuaannarniarutsigu. Assersuutitut taasinnaavarput, siornatigut kalaallit nerisassaataannik ilisimatusaateqartoqaraangat nerisassat mikiarsertakkat ilisimatusaatigineqartarlutik, nerisassap inuussutissartaata timimut, tarnimut inuiaqatigiillu peqqissuunissaatigut sunniutai isiginiarneqaratik. Uffa massa inuiaqatigiiit peqqissuunissamikkut ajornartorsiutaat soorlu ass. sukkortuuneq, nerisassapalaanik avataaniik tikisitatsinnik peqqutilimmik pisalersut, peqqutaa uagut nammineerluta nerisassaatitoqqatsinneerani.”
Inge Seiding naggasiilluni ima inaarsaavoq:
”Ilisimatusarnitsinni allaaserinninnitsinni sammisarput ilapittuutinnguinnarpoq piffissamut, Kalaallit Nunatsinni annaanikuusaraluatsinnut uterfeqaqqissinnaalernitta nalaanut. Naleqassutsimut tapertaliunneqarsinnaalluarpoq, Kalaallit Nunanni siunissatsinni immitsinnut qiviarniarnitta tungaatigut, qallunaanik nunasiaataasimanerinnaarmiikkunnaarluta annertunerujussuakkut allatigut immitsinnut nassaarisinnaanngorsinnaasugut. Isumaqarpugut tikkuusseqataasinnaalluta, peqqissuunissamut paasinnittariaaserput sangutillugu, annaanikuusatsinnik aallerluta sanilliussisalertariaqartugut– nassaareqqissinnaajumaarigullu pigeqqilerlugit.”
Attavissat: Inge Seiding immaqaluunnit Aviaja Lyberth Hauptmann
–
Una allaatigisaq Polarfrontip immikkut Arctic Hub pillugu sammisaaneerpoq. Arctic Hub aamma Polarfronten suleqatigiinneratigut saqqummersinneqarpoq.
