Ilisimatusartut sermersuup naqqani tupaallannartumik paasisaqarput

Arctic Hubermiut misissuivimmut eqqaamaneqartuartussamik angusaqarfiusumut sermersuarmi allorniusat sanimukartut 75-ianniittumukaqatigikkit.

Allattoq Sara Kirstine Hald

Sumulluunniit saakkaluaraanni samungarsuaq sermeq kisimi takussaavoq. Sermersuup qeqqaniippugut, soqanngilluinnartumi.

… soqanngilluinnangajattumi, tamaaniippummi toqqit aappaluttut arlallit, erfalasuararpaaluit, snescooterit sermimilu qaarajuttoq angisooq sinarsulik. Tamanna tassaavoq misissuivik ilisimatusarfiusoq nuuttaqattaarneqarsinnaasoq. Misissuivik nunat tamalaat ilisimatusaatigalugu suliniutaannut EastGRIP-imut – East Greenland Ice-Core Projectimut nutaanik paasisaqaqqammerfiusumut tunngaviliivoq.

2016-imiilli, covidip nalaani unikkallarluni, EastGRIP-imi sermip 2.670 meterisut issutigisup misissuiviup eqqaaniittup qilleriffiginissaa suliniutigineqarsimavoq. Tikeraarnissarpullu ullormik ataatsimik sioqqullugu tamanna iluatsissimavoq; ilisimatusartut siullerpaajullutik sermip ingerlaartup naqqa angullugu qillerisimapput. Taakkua paasisaat silap pissusiata qanga qanoq issimaneranik – siunissamilu qanoq ikkumaarneranik – paasisaqarfigisinnaavavut.

Tikeraarnitsi videuliulaarpugut. Taanna uani isiginnaarsinnaavat.

Misissuivik EastGRIP allorniusat sanimukartut 75-ianniippoq.
Google Maps

Sermersuaq nunarsuarmi silap pissusianut journalitut ippoq

Sermip 3 kilometeringajattut issutigisup qilleriffiginera suliarujussuuvoq. Sooq qillerisoqarpa? Qillerinikkut suna angussavarput?

Qillerinikkut ilisimasaqalissagatta.

Sermip sermersuup iluaneersup misissuiffigineratigut sorpassuarnik paasisaqarsinnaavugut. Assersuutigalugu sermeq EastGRIP-imi amuneqarsimasoq nunarsuarmi ukiuni 120.000-ini kingullerni silap pissusia ineriartornerillu pillugit paasisaqarfigilluarsinnaavavut.

Paasissutissat ilaatigut ipermi puaasanilu sermimiittuni nanineqarsinnaapput, misissoqqissaaraannilu piffissami aalajangersimasumi nunarsuup silaannartaa sunik akoqarsimanersoq paasisaqarfiusinnaavoq. Sermersuarmi sulfatinit paasineqarsinnaavoq innermik anitsisartoqarsimasoq, soorluttaaq ilisimatusartut suliffissuaqarnikkut ineriartortoqarnera ilutigalugu sermip allanngoriartornera takusinnaagaat.

Sermit amuneqartut paasissutissanik ulikkaarput pereersunik, ingammillu silap pissusiata qangarsuaq qanoq issimaneranik, paasisaqarfigisinnaasatsinnik. Aammattaaq EastGRIP-imi paasisat siunissap qanoq issinnaaneranik tikkuussipput.

Sermit ingerlaartut pillugit paasisat nutaat

EastGRIP-imi sermeq 2.670 meterisut takitigisoq sermimi ingerlaartumi amuneqarpoq. Sermit ingerlaartut serminit nalinginnaasunit sukkanerullutik ingerlaartarput kangerlunnilu iigarlutik iluliannguuttarlutik. Taamaalilluni sermit Kalaallit Nunaanni aattut ilarujussui – tassa affaata missaanniittut – sermiupput ingerlaartut. Taamaattoq aatsaat massakkut paasisimasaqarfigilerpavut.

Tikeraarnissarput aqaguttoq ilisimatusartut sermip naqqa tikillugu qilleripput … marrarmullu anngullutik.

”Takusinnaavarput sermeq ingerlaartoq tamarmi naqqani marrarmi puttalasoq, taamaanneralu aatsaat paasivarput,” professori Dorthe Dahl-Jensen, EastGRIP-imi ilisimatusarnermut pisortaasoq, oqarpoq.

Marraq masattoq sermersuup ukiunik 120.000-inik pisoqaassuseqartup naqqaniissimavoq.
Assiliisoq: Sara Hald

Marraq masattoq sioqqatut iioraasutut issorineqarpoq, taamaalillunilu sermersuup ilarsuata qaarsuik ajornaquteqanngitsumik sisoorfigisinnaavaa. Takorlooriaruk sermiminersuaq sermersuarmit kaanngartoq marrarlu sisoorfigalugu kangerluit tungaannut ingerlaartoq.

”Maannamut sermit ingerlaartut sermersuup qaleriinnerini illuartarsorineqartaraluarput, EastGRIP-imilu takuarput sermiminersuaq 2.670 meterisut issutigisoq ukiumut 58 meterinik sisoortartoq,” Dorthe Dahl-Jensen oqarpoq.

Taassuma paasisaq tamanna immikkorluinnaq ittutut isigaa qanorlu kinguneqartitsiumaarnera qularutiginagu:

”Silap pissusiata qanoq ikkumaarnissaanik ilimasaarutinik allannguissapput, sermip qanoq ingerlaarneranik paasinnittaatsitsinnik tunngaviusumik allannguigamik,” Dorthe Dahl-Jensen oqarpoq.

Sermersuup naqqani marraqarnera paasineqarmat ilisimatusartut sermeq qanoq ingerlaarnersoq nutaanik paasisaqarfigaat. Dorthe Dahl-Jensenip tamanna eqqartoraa videumi matuma ataatungaaniittumi tusarnaaruk.

Sermeq siunissami immap qanoq qaffakkiartornissaanik paasisaqarfigaarput

Nunarsuaq tamakkerlugu immap qaffakkiartorpoq ilaatigut inuit pilersitaannik silap pissusiata allanngoriartorneratigut. Kalaallit Nunaanni sermersuup, aammattaaq sermip ingerlaartup, aakkiartornerat taamatut qaffakkiartortoqarneranut pissutaaqataalluinnarput.

EastGRIP sermip qanoq ingerlaarneranik nutaanik paasisaqarfigiinnanngilarput. Aammali Kalaallit Nunaanni sermersuup aattup affaata aanneranut silarsuarmi tamarmi immamik qaffakkiartortitsisunut pissutaasunik paasisaqarfigaarput.

Paasisat nutaat taakku siunissami immap qaffakkiartornissaanik eqqoqqissaarnerusumik ilimasaaruteqartarnissamut iluaqutaasinnaapput:

”Sermeq illuariartornani marrarmi sisoortoq paasigatsigu ilimasaarutit allanngortinneqarneratigut siunissami immap qaffasissusissaanik ilimasaarutit pitsanngussapput,” Dorthe Dahl-Jensen oqarpoq.

”Maannamut sermit ingerlaartut sermersuup qaleriinnerini illuartarsorineqartaraluarput, EastGRIP-imilu takuarput sermiminersuaq 2.670 meterisut issutigisoq ukiumut 58 meterinik sisoortartoq.”
– Dorthe Dahl-Jensen

Illoqarfiit soorlu Venedigip, Københavnip Miamillu piujuarnissaannik qulakkeerisinnaavugut

Sermit ingerlaartut pillugit nutaanik paasisaqartoqarneratigut immap qaffakkiartornera unitsinneqarsinnaanngikkaluartoq immap suli qaffakkiartornerulernissaannut piareersartoqarsinnaavoq. Assersuutigalugu nutaanik sanaartorniartilluni immap qaffakkiartornera eqqarsaatigineqartarsinnaavoq, aamma illoqarfiit sinerissallu eqqugaariaannaasut illersorumallugit suliniutinik aallarnisaasoqarsinnaavoq.

Immap qanoq qaffakkiartortiginissaanik ilimasaarinissamut siunertaasoq tassaavoq qaffannissaanut piareersarsinnaanissaq. Ukiuni takkuttuni immap qanoq qaffatsiginissaa ilisimasaqarfigineqalaarpat illoqarfiit, sumiiffiit nunallu qarsutsiffiusartut piujuarnissaannik qulakkeerisoqarsinnaavoq. Taakkualumi piujuarnissaannik qulakkeeriniartut amerlapput.

Illoqarfiit taakkua ilaannaalluunniit eqqaalaariartigit. Venedig, København Miamilu illoqarfiit immap qaffakkiartorneranit eqqugaasut ilagaat, soorluttaaq nunat Asiamiittut ilaat soorlu Vietnam, Bangladesh Indialu eqqugaangaatsiarsimasut. Qaffakkiartornissamik eqqoqqissaarnerusumik ilimasaaruteqartoqartarpat sumiiffinnik taakkuninnga illersuisinnaalluarnerussaagut.

Marrap qerinnginnera eqqumiigaajuk? Dorthe Dahl-Jensen sooq qerinnginneranik nassuiaasoq videumi matuma ataatungaaniittumi tusarnaaruk.

Sermit ingerlaartut Kalaallit Nunaanni aalisarnermut toqqaannartumik sunniuteqarput

EastGRIP-imi paasisat nutaat nunarsuarmut tamarmut pingaaruteqarput. Aammali Kalaallit Nunaanni pingaaruteqangaarsinnaapput. Sermimmi ingerlaartut Kalaallit Nunaata imartaanut aalisarnermut pingaaruteqarluinnartunik inuussutissalersuisuupput.

Taamaattumik sermit ingerlaartut taakkualu siunissaasa paasisaqarfiginerunerisigut Kalaallit Nunaata imartaani aalisarnerup siunissaata qanoq innissaa paasisaqarfigineqarsinnaavoq. Tamatuma saniatigut sermersuup aannera Kalaallit Nunaata imartaanut sermip ingerlaartut angusagaannut sunniuteqassapput. Tassa ilisimatusartut paasisaat Kalaallit Nunaannut nunarsuullu sinneranut pingaaruteqalersinnaapput.

Sermimik misissueqqissaartoqalissaaq 2023-mi ukiakkut, paasisallu saqqummiutissangatinneqarput ukiup ataatsip missaa qaangiuppat. ■

Tikeraarnitsi videuliulaarpugut. Taanna uani isiginnaarsinnaavat: