ICC-p ilisimatusartut ileqqorissaarnikkut illersorneqarsinnaasumik pissusilersornissaannut ikiorpaat

Inuit circumpolar council ICC EEE, Arctic Hub, Greenland research

Seqersittakkat puiuinnarlugit oqalunnermiit tusarnaarnerugit. Taakkuupput Issittumut ilisimatusariartortunut ICC-mit najoqqutareqquneqartut ilaat.

 

Allaatiginnittoq Nicoline Larsen

 

Maani Kalaallit Nunaanni ilisimatusarluni misissuinerit amerlaqaat. Ilisimatusartut amerlasuunik pissuteqarlutik tikittarput, ilarpassuili maanngartarput apeqqutinut silap pissusiata allanngoriartorneratigut pilersunut akissutissarserusullutik. Ajoraluartumik ilisimatusarnerit ilaat Kalaallit Nunaanni innuttaasunit ilisimaneqartinnagit ingerlanneqartarput.

 

Ajornartorsiut tamanna ilaatigut Inuit Circumpolar Councilimit (ICC) maluginiarneqarpoq. Kalaallit Nunaanniinnaanngitsoq, Issittumili tamarmi.

 

”Issittup ’silaannaanut’ soqutiginninneq ilisimatusarnerlu ingerlanneqarpoq Inuit Nunaannut paasinninneq tamakkiinani – inoqqaatut nunagisarput najugarpullu, pineqarlutik Inuit, inooriaaserput ilisimasavullu,” Dr. Dalee Sambo Dorough, Inuit Circumpolar Councilimi nunani tamalaani siulittaasuusimasoq taama allappoq.

Taamaattumik ICC-p nalunaarusiaq ’INUIT ISSITTORMIUT NALIGIISSUMIK ILEQQORISSAARTUMILLU PEQATAATITSINEQ PILLUGIT NAJOQQUTASSIAAT’ saqqummerseqqammerpaa, tassanilu ilaatigut ilisimatusartunut naatsorsuussanik arlalinnik najoqqutassiissusiorput – ilisimatusartut nunanut inunnit najugarineqartunut ilisimatusarlutik misissuiniarlutik tikikkaangamik qanoq periaaseqartarnissartik nalunnginniassammassuk.

Inassutit arfineq-pingasut:

Katillugit arfineq-pingasunik ’inassuteqarpoq’ ICC-p ilisimatusartunut maleruaqqusaannik. Ukuupput:

  • ‘Pineqartilluta avaqqunneqassanngilagut’ – Inuit peqataatittuakkit
  • Nunap inoqqaavisa ilisimasaat (Indigenous Knowledge) namminerisamik ilusiatut akuersaaruk
  • Pitsaasumik naalakkersuineq ingerlallugu (Good Governance)
  • Siunertaqartumik attaveqatigiinneq
  • Naatsorsuutigineqarsinnaagit – Tatiginninnerup inerisarnera
  • Suleqatigiinneq isumatusaartoq pilersiguk
  • Paasissutissat ilisimalikkallu katersorneqarnerani avitseqatigiinneq, piginniittuuneq aammalu akuersissuteqarneq
  • Naligiinnerup Inuit peqataanissaat ilisimasaallu aningaasalersorligit

ICC nalunaarusiamini allappoq ”ingammik ilisimatuut, ilisimatusartut, aningaasaliisartut aalajangiisartullu Inuit eqqarsaatigalugu ileqqulersuutinik eqqarsaatiginninnissamut naggataatigullu atuutilersitsinissamut kajumissaarusullugit.”

Seqersittakkat puiuinnakkit

ICC-p nalunaarusiaani immikkoortut arfineq-pingasut tamarmik immikkut sammineqarput nassuiarneqarlunilu ilisimatusartut taakkuninnga tamanik malinninnissartik qanoq qulakkeersinnaagaat. Qanoq attaveqaqatigiilluartoqarsinnaanera pillugu aalajangersimasunik siunnersuuteqarpoq, ilaatigut matuminnga:

 

”Inunnut amerlasuunut seqersittakkakkut saqqummiineq mikrofoni assigisaallu atorlugit, uagut attaveqaqatigeeriaaserinngilagut. Piumaneruagut inuit ikittut, ilumoorsaanngitsumik, inuppalaartumik inuillu ataasiakkaat ataqqillugit.”

Oqalunnermiit tusarnaarnerugit

Siunnersuutitsialaat ilaat aajuna: ”Oqalunnermiit tusarnaarnerugit”. Pissutsimmi ICC-p allanneratut ipput: ”Ilisimatusartut, aaliangiisartut, nunat tamalaat akornanni suliniaqatigiiffiit amerlasuutigut uagut qanoq ilisimasaqarfiginerluta aallaaviniarlugu periuseqartarput. Amerlasuutigut ilinniartinniartarpaatigut nassuiaanniarluta ajornartorsiutit qanoq aaqqiivigineqarnissaat pillugu. Nipivut ilisimasanik tunniussassaqarput attaveqatigiinnermilu ataqqinninneq qitiutinneqarpat tusarneqassapput.”

 

Aamma najoqqutassiipput ilisimatusarlutik misissueqataasunut naleqquttunik akissarsisitsisarnissaq, nunaqavissunik atorfinitsitsissamik pingaarnerpaatitsinissaq piffissanillu piniarfiusunik ataqqinninnissaq pillugit.

Inaarutaasumik ICC allappoq ilisimatusartut ilisimatusarnerminni paasisamik atuagassiani ilisimatusarnermut tunngasuniiginnannginnissaannik qulakkeerisassasut. Ilisimatusartunik kajumissaarivoq ilisimatusarnerminni paasisaminnik ”oqaatsit naleqquttut paasiuminartullu” atorlugit innuttaasunut ingerlateqqittassagaat.

 

Suliniutitsialappassuit

ICC-p ileqqussatut allattugaat Kalaallit Nunaannuinnaq atuunnatik Issittumulli tamarmut atuupput. Kalaallit Nunaanni ilisimatusartutut ileqqorissaarnikkut illersorneqarsinnaasumik, kulturimik tunngaveqarluni inuiaqatigiinnillu qitiutitsilluni qanoq ilisimatuutut misissuisoqarsinnaaneranik maannamut nunatsinni tamanut atuuttunik malittarisassiaqanngilaq.

 

Arctic Hub Kalaallit Nunaanni ilisimatusarluni misissuinermi katersuuffiuvoq, maanilu tamakkuninnga tamanik suliaqarnissaq ammaffigineqartuarpoq, Anna-Sofie Skjervedal Arctic Hubip allattoqarfiani pisortaasoq taama oqarpoq. Ilisimatusartunimmi avataaneersunik Arctic Hubimut saaffiginnittoqarajuppoq Kalaallit Nunaannut ilisimatuutut misissuiartoraangamik malittariaqakkaminnik tunngaviusunik ileqqorissaarnikkut malittarisassiaqarnersoq.

 

”Taamaattumik nuannaarutigaarput ilisimatuut saaffiginnikkaangata ICC-p ileqqulersuutinik allattugaannut maanna aamma innersuussinnaaleratsigit. Takusarparput ilisimatusartut sapinngisaminnik innuttaasunik peqataatitserusuttut illersorneqarsinnaasumillu ileqqorissaarusuttut. Ileqqorissaarnermut tunngasut ilisimatusarlutik misissuinerannik pitsanngorsaataasinnaanerat ilutigalugu matumani aalajangersimasumik siunnersorneqarput inuiaqatigiinnut qanoq tunniusseqqissinnaanersut,” Anna-Sofie Skjervedal oqarpoq.

 

ICC-mit suliarineqartut saniatigut Kalaallit Nunaannut naleqqussagaanerusunik malittarisassiornissaq pillugu aamma suliniuteqartoqarpoq. Suliniutit taakku Arctic Hubimit nunatsinnilu ilisimatusarnermik suliaqarfinnit allanit tapiissuteqarfigineqartarput.

 

Nunatsinnili ilisimatusarnermik suliaqarfinnit nalunaarusiat, siunnersuutit periusissallu pitsaanerpaat (best practice) Arctic Hubip ilisimatusartunut avataaneersunut innersuussutigisartagaat pioreerput. Soqutiginartikkukku uani paasisaqarnerusinnaavutit.

Assit
Matumani assinut tamanut atorneqartunut piginnittuuvoq: Inuit Circumpolar Council. 2022. "Circumpolar Inuit Protocols for Equitable and Ethical Engagement"