Astrofysikeri Aasiammiu
Allattoq Sara Kirstine Hald
Kim, Kourtney, Kendall ilatillu aliikkusersuillualereerput. Fjernsynip saavani issiapput arnat inuusuttut marluk. Nuannisaarput, oqalorusaarlutik ilaqutariillu tusaamasat inuunerat malinnaavigalugu. Aallakaatitat immikkoortui tulleriiaarujoorpaat – unnuaq naallugu.
Taamaalillunilu Ivalu Barlach Christensen radioteleskopimik atuineq ilikkarpaa.
”Ikinngutima teleskopimik atuinermik ilinniartikkaminga. Nalunaaquttap-akunneri tamaasa paasissutissanik atorneqarsinnaasunik teleskopimut nassiussisartussaavugut paasissutissalli taakku misissoqqissaartartussaanagit. Paasissutissanillu nassiussisarnivut 1 tiimikkaartartussaallutik. Taava taakkua suliarineranni Kardashianikkut isiginnaarujoorpavut. Unnuaq naallugu,” oqaluttuarpoq.
Kalaallit Nunaanni astrofysikerit siullersaat
Ivalu Barlach Christensen 28-nik ukioqarpoq Kalaallillu Nunaanni astrofysikerit siullersaralugu. Imminulli taamatut oqaluttuarineq ajorpoq ittoornarisaramiuk. Imminulli ilisimatuujunerassalluni nuannarisarpaa. Meeraallunilimi ilisimatuunngornissani takorloortarsimavaa.
Astrofysikerinngorniarnissani aalajangiunniaasaarpaa, avataarsuanilli soqutiginnittuaannarsimavoq.
“Qulit missaanni ukioqarlunga astromonomi Anja Cetti Andersen ’putut qernertut’ pillugit oqaluttuartoq fjernsynikkut isiginnaarakku tupigusoqaanga,” oqarpoq ussersorlunilu takutillugu tupigusungaarami qaratsani qaartoq.
”Qanorluunniit takorluussallugu naluara, taamanilu paasilerpara avataarsua seqinermit kaavittaanillu alanngaarsinnaasannit annertunerungaartoq,” oqarpoq.
”Teleskopinik suliaqarneq nuannareqaara. Teleskopinik suliaqarluni unnuarsiorneq misilinnikuusama nuannernersaannut ilaavoq.”
– Ivalu Barlach Christensen
Inuilaami Atacamami sulineq
Ullumikkut Ivalu seqineqarfik pillugu inuit amerlanersaannit ilisimasaqarneruvoq, arsarnerit qanoq pilertarnerannik nassuiaaqqissaarsinnaavoq sulinerminilu radioteleskopinik nutaaliaalluinnartunik atuisarluni. Ilaatigut Greenland Telescope-imi Pituffik Space Basemiittumi praktikkersimavoq.
”Teleskopinik suliaqarneq nuannareqaara. Teleskopinik suliaqarluni unnuarsiorneq misilinnikuusama nuannernersaannut ilaavoq,” oqarpoq. “Tamanna ullorissanik ilisimatusartuunerup nuannequtiginerpaasaanut ilaavoq.” Aamma angalanerit immikkut eqqaavai.
”Silarsuarmi sumiiffiit tikissallugit takorloorsimanngisaannakkakka tikippakka. Ilaatigut Chilemi inuilaami Atacamamiinnikuuvunga,” Ivalu oqarpoq.
Tassani suliniummi Atacama Pathfinder EXperimentimi (APEX) teleskopimik silarsuarmi annersaannut ilaasumik – teleskopip unnummi Kardashianikkunnik isiginnaarfimmini aqutami assinganik – atuivoq. Teleskopimi taanna Chilemiikkaluartoq Bonnimiit Tysklandimiittumiit Ivalu Barlach Christensenip ph.d.-nngorniutiminik suliaqarfianiit aqunneqarsinnaavoq.
Teleskopit suliniummi APEX-imi atorneqartut inuilaami Atacamami immap qaavanit 5.100 meterisut qaffasitsigisumiitumi inissisimapput.
Najoqqutaq: Flickr
Allanik takusaqarusussuseqartuaannarsimavoq
Ivalu Bonnimi Max Planck Institute for Radio Astronomy-mi ilinniarpoq. Lundimi Sverigemiittumi kandidatinngorpoq tamannalu sioqqullugu Aalborgimi ilinniarluni.
”2014-imi nunarput qimallugu nuuppunga, massakkullu ukiuni qulinngungajalersuni nunani allani najugaqartarsimavunga. Nunatsinnullu nuullunga utinnginnissara akuerisimavara … Oqarnianngilanga uteqqinngisaannassallunga, utissagumali qanittukkuunavianngilaq,” Ivalu oqarpoq.
Massakkut ilaatigut Canadamut, Hollandimut Asiamiluunniit nunat ilaannut tullissaanik nuunnissani eqqarsaatigaa.
”Naluara sumi nunassivikkumaarnerlunga, ukiunili qulini tulliuttuni nuuttaqattaassasorivunga,” oqarpoq.
“Aalisaraangatta ammassaat matematikki pillugu nuannernerusumik ilinniutigisarpakka.”
– Ivalu Barlach Christensen
Ivalu Aasianni peroriartorpoq, isumaqarporlu illoqarfeeqqami peroriartornini angalarusussuseqarnerulissutigisimallugu.
”Silarsuaq takusassarsiorfigerusukkakku Aasianni ipilersutut misigisarpunga,” oqarpoq.
Ammassaat matematikkimik ilinniutigai
”Aasiaat illoqarfeeraavoq, piumalleraangattalu qimariaannaaneq ajorparput. Sapaatip-akunneranut pisartut taakkuujuaannarmata allanik misigisaqarusuummernarisarnikuuara,” oqarpoq.
Pikkunaalliortarsimagaluarluni Kalaallit Nunaanni peroriartorsimanini nuannaarutigaa. Aallaqqaammulli pinngortitalerinermut tunngasunik soqutigisaqartuulluni pinngortitamut qanilluni inuuneq pitsaanerpaasimavoq.
”Angajoqqaama puisimik pilakkaangamik erlavii pillugit nassuiaattarpaannga, taamaattumik puisip sananeqaataat pillugit ilikkagaqarpunga. Aalisaraangatta ammassaat matematikki pillugu nuannernerusumik ilinniutigisarpakka. Ilaatigut ammassalerinikkut 5-tabeli ilikkarpara,” Ivalu oqarpoq.
Ivalu oqaluttuarpoq angajoqqaani ullumikkut killiffimminiinnerminut qujassutissaqarfigalugit soqutigisaminik misissueqqulluni kajumissaartuaannarsimammanni.
”5-6-it missaanni ukioqarlunga angajoqqaama maluginiarpaat qilak soqutigerpasillugu qimerloortariga. Taamaattumik namminneq ullorissat pillugit ilinniarput uannut oqaluttuarisinnaaniassagamikkit,” Ivalu oqaluttuarpoq.
Ivalup singernermigut kakiortinneri tassaapput hydrogenmolekylit. Taakku radioastronomiimut ullumikkut suliaqarfigisaminut pingaaruteqarluinnarsimapput.
Assiliisoq: Emil Nørgaard Stach
Meeraalluni kalaallinik maligassaaleqivoq
Ullorissanik ilisimatusartoq danskeq Anja Cetti Andersen fjersynikkooraangat Ivalu meeraalluni fjernsynip saavanit nuutsitassaaneq ajorpoq. Taassuma taanna taamanikkut maligassatuaraa Aasiammiumik Aasiannulluunniit tikeraartartumik astrofysikereqanngimmat.
”Tarrarsorfigisinnaasannillusooq maligassaaleqisimavunga. Anja tv-kkut malinnaavigisaraluarlugu eqqarsartarpunga tassa danskit tamakkuninnga kalaallillu allanik suliaqartartut. Anja alutoriuaannarnikuullugulu pikkugiuaannarnikuuara, kisianni tarrarsorfigisinnaanikuunngilara,” Ivalu oqarpoq.
Fjernsynikkut isiginnaartakkami nammineq inuunerminiittunit allaanerujussoorpasittarnerat oqaluttuaraa.
”Tv-kkut isiginnaartarnikuusakka uagutsinnut nalinginnaanatik taakkununnga nalinginnaasuusarput,” oqarpoq.
Assersuutitut erseqqissarpaa Amerikarmiut universitetini ilinnialertarnerat; filmini nangeqattaartunilu takusarpavut angajoqqaaminnit biiliutsittartut, tikeraapallassinnaasartullu.
”Immaqa uagut iluanaarpugut illoqarfitsinni ilinniarnertuunngorniarfeqaratta, allalli nuuttarput piumalleraangamillu angerlapallassinnaaneq ajorlutik. Assersuutigalugu uanga 15-inik ukioqarlunga Sisimiunut nuuppunga ilinniarnertuunngorniarlunga. Tamakkuninga allaanerussuteqarmat fjernsynikkut isiginnaartakkanniittut ’tarrarsorfigilluarsinnaaneq’ ajorpakka,” Ivalu Barlach Christensen oqarpoq.
”Tv-kkut isiginnaartarnikuusakka uagutsinnut nalinginnaanatik taakkununnga nalinginnaasuusarput.”
– Ivalu Barlach Christensen
Danmarkimi kulturikkut tupatsitaavoq
Ivalup Aalborg Universitetimi miljøteknologiimik ilinniariarluni Danmarkimut nuukkami allaanerussutinittaaq siumugaqarpoq.
”Danmarkimut nuunneq ajornanngitsuararsuussangatikkaluarpara nalunngereerakku qanoq innersoq Danmarkimilu efterskolernikuullunga. Ulluinnaalli allaanerungaarmata tupaqqalaarpunga,” oqarpoq.
Artornarnera Ivalup aallaqqaammut miserratigaa. Miserratigiunnaaramiulli iluaallappoq inuunini nutaaq kiserliornarlunilu unamminiarnaraluartoq.
”Sungiusimasannit allaanerusut amerlaqaat. Tamaani ilinniarneq allaaneruvoq, arlaannukassagaangama bussertariaqartarpunga ikinngutikkalu naapisimaarumallugit pilersaarusiortariaqartarlunga,” Ivalu oqarpoq.
”Anigaangama ilisarisimasannik naapitaqartuaannanngilanga,” oqarpoq. Taama oqarlunilu cafémi Nuummiittumi naapisimaarfigisatsinni sanioqquttumik ilassisaqarpoq.
”Tamaani ilassisassaqartuaannarpoq. Inuunera tamaat tamanna sungiusimanikuuara, isumaqarnikuuvungalu Danmarkimi aamma taamaassasoq. Oqanngikkaluarlunga naatsorsuutigisimavara ingerlaannaq sungiussissallunga, suullu tamarmik aggerfinnitulli iinnassasut, taamaattoqanngilarli,” oqarpoq.
Ivalu Barlach Christensen Nuummi Greenland Science Weekeqarnerani naapisimaarparput, tassani ilaatigut innuttaasunut aaqqissuusseqataavoq.
Assiliisoq: Emil Nørgaard Stach
Iluatsinngitsoorneq peqqinnarpoq
Danmarkimut nuunnermini ajornartorsiuteqarmat Ivalu imminut tatigiunnaallatsiarpoq. Miljøteknologiimi semesterimi siullermi uniinnartariaqalerpoq. Aammali pingaarutilimmik ilinniutigaa.
”Atuarfimmi pikkorissortaajuaannarnikuuvunga. Isumaqarpunga miljøteknologiimik ilinniarninni uniinnartariaqarnera imminut isiginnittaatsinnut iluaqutaasoq. Maniguunnerulissutigaara. Taamanimiilli eqqarsartarpunga semesterit ataasiakkaartassallugit – ataasiakkaarisassallunga,” oqarpoq.
“Isumaqarpunga miljøteknologiimik ilinniarninni uniinnartariaqarnera imminut isiginnittaatsinnut iluaqutaasoq.”
– Ivalu Barlach Christensen
Ivalup miljøteknologiimi iluatsinngitsooreerluni tunngaviusumik soqutigisani uterfigai fysikkilu pillugu ilinnialerluni.
“Ilinniarnerma saniatigut ullorissanik ilisimatusarneq pillugu piviusulersaarutinik isiginnaartarpunga eqqarsarlungalu naammassiguma aliikkutaralugu ukkatarisassallugu, suliffissattulli takorloorsimanngisaannarpara,” oqarpoq.
Aatsaat ilinnialernerminit aappaaguani paasivaa astrofysikkimi kandidatinngorniarsinnaalluni, aalajangerporlu aallartikkuni qanoq pisoqassanersoq takujumaarlugu.
Anisikkuninnga unitsikkumaarpara
Ivalup ullorissanik ilisimatusarneq nuannarigaluarlugu ilinniarnini artornartippaa.
“Fysikki fagiuvoq imaannaanngitsoq, soraarummeernerillu ilaanni angusinnginnama misigaanga suut tamarmik ajorseriaqqissinnaanngitsut,” oqarpoq. “Taava eqqaalerpara pingasoriarluni misiliisoqarsinnaasoq kingornalu ilinniarfimmit anisitaatinnani allaat immikkut akuerisaanissamik qinnuteqartoqarsinnaasoq.”
Aappassaanik soraarummeernermini angusivoq aalajangerlunilu pisinnaanini tamaat ilinniakkani ingerlatiinnassallugu.
“Ilinniarfimmit anisikkuninnga unitsikkumaarpara,” oqarpoq. “Taamaalillunga killiffinni inissisimavunga.”
Suliaqarfik arnanut imaannaanngitsoq
Ullumikkut angutaanerusut suliaqarfigisartagaanni arnaaneq unamminiarnarnerpaavoq. Fysikkimik ilinniarfimmi arnat marluupput, Ivalulu astrofysikkimi ukioq taanna ilinnialersunit arnartatuaavoq.
”Suliaqarfimmi tassani arnaalluni unamminiarnarsinnaasarpoq – ilumoorluni oqassagaanni,” Ivalu oqarpoq, taassumami ingammik oqalunniaasaarluni suleqatimi angutit qalleraasarnerat naammagittaalliutigaa.
”Qalleraajuaannavipput. Sapaatip-akunneranut minnerpaamik marluk-pingasoriarlutik,” oqarpoq.
Qalleraasimagaangata ikinngutiminut naammagittaalliortarpoq, sulili nalornivoq qanorpiaq iliuuseqarfigissanerlugit.
”Suliaqarfimmi tassani arnaalluni unamminiarnarsinnaasarpoq – ilumoorluni oqassagaanni.”
– Ivalu Barlach Christensen
”Qanoq iliuuseqarfigissanerlugit eqqarsaatigisaqaara TikTokimilu isumassarsiortarlunga,” oqarpoq. ”Ilaannikkut eqqarsartarpunga: ”Okay, oqalunninni akornuserneqaruma tullissaanik ima oqarsinnaavunga”, pisulli sukkasangaarmata akissutissattut sungiusarsimasakka puiortarpakka.”
”Ilaannikkut paamisuummerlunga oqarnanga qimaannartarpakka. Ilaannikkut oqaasissaarutiinnartarpunga. Eqqarsartarpunga: ”Ilumut taama isumaqarpa? Asuliuna pisoq?” oqarpoq.
Ivalup astrokemii tunngaviusoq ilisimatusarfigaa ullorissallu pilerneranni killiffiusartut tamaasa paasisimasaqarfigalugit.
Assiliisoq: Emil Nørgaard Stach
Nassuiaatissaqqaarpakkit
Ivalu Barlach Christensenip ilisimatusarfigisani pillugu angutinit nassuiaanniarneqartarnini arlaleriarluni misigisimavaa. Ilaallu isumaqartarput Ivalu immissulli ilisimasaqartiginngitsoq.
”Ilaanni angutip nassuiaannialerpaanga ullorissap pilerneranni killiffiit assigiinngitsut pillugit. Aali taakku uanga suliaqarfigigikka ukiuni pingasuni … sisamani … ata, massakkut ukiuni tallimanngortuni. ”Nassuiaatissaqqaarpakkit, illit paasisimasaqarfiginnginnakkit,” ilaarsilluni qatittorluni oqarpoq.
Qujanartumik Ivalu Barlach Christensen misiginngilaq tamanna suliamini qaffassarnermini periarfissarisaminulluunniit ajortumik sunniuteqarsimasoq, ulluinnarminulli sunniutaat nukillalaarnarigai erseqqippoq.
”Tamanna ilisimatusarnerup imaannaanngitsortaraa. Tamanna pillugu aamma suliaqarfinnik allannguinissara eqqarsaatiginikuuara, tamakkuninnga siumugaqartangaarama. Ilaannikkut eqqarsartarpunga ilumut qalleraaginnartartut akornanniittuarusunnerlunga namminerlu ilisimatusarfigisara pillugu nassuiaatsittuarusunnerlunga. Fagi ajoquteqanngilaq, ullorissanimmi ilisimatusarneq nuannareqaara nuannariuaannassallugulu, suliffimmili avatangiisit… Allamik suliaqarniarlunga aalajangissaguma suliffimmi avatangiisit pissutaassapput,” oqarpoq.
Nammineersinnaanerli aalajangeeqataasinnaanerlu fagimi nuannequtaanerpaajusutut Ivalup eqqaavai.
”Inuit suleqatigerusutakka nammineq saaffigisarpakka, ilisimatusarninnilu nammineq aalajangiisinnaanera nuannareqaara,” oqarpoq. ”Aammalu soorunalimi ilisimatusarnertaa!”
Arsarnernik ’katersisarpoq’
Ivalup Kalaallit Nunaannut qanittukkut nuunnissani takorloorsinnaanngikkaluarlugu tikeraassalluni nuannariuaannarpaa.
”Nunatsinniinngikkaangama angerlarsertarpunga. Siunertaqarani arlaannukarsinnaaneq ilisarisimasannillu naapitaqarsinnaasarneq maqaasisarpara. Immamut qanittumiinneq maqaasisarpara. Umiatsiamik angalaarneq immamullu qanittumiinneq nuannareqaara, maannalu Tysklandimi Europap qeqqani immamut ungasissumiittumi najugaqarpunga,” oqarpoq.
Kalaallit Nunaat ungasippallaartutut ileraangat kalaallit nipilersuutaannik appisimaartarpoq angerlarsimasutullu misigisimaqqilaalerlutarluni. Nunatsinniikkaangamilu arsarnernik isiginnaarluartarpoq.
”Ukiorpassuit qaangiutereeraluartut arsarnerit suli alutorsaatigisaqaakka isiginnaarniarlugillu suli alakkaasarlunga. Ingammik massakkut nunatsinniittarnikka akuttutsikkiartortillugit,” oqarpoq. “Misigisarpunga arsarnernik ’katersisariaqartarlunga’, arsarnerit eqqaamasakka uternissannut naammanniassammata.”
Arsarnerit Ivalup meeraalluni qilak saallugu isiginnaartagaasa ilagaat, peroriartornerminili sungiusimagaluarlugit suli alutorsaatigisaqai.
Assiliisoq: Emil Nørgaard Stach
Meeqqanut inuusuttunullu maligassiuerusuppoq
Ivalu Barlach Christensen neriuppoq nunatsinni meeqqanik inuusuttunillu isumassarsitseqataasinnaassalluni. Taamaattumik nunatsinniikkaangami meeqqat atuarfiinut ilinniarnertuunngorniarfinnullu ullorissanik ilisimatusarneq pillugu saqqummiussiartortarpoq pinngortitamillu ilisimatusarnissaq kajumissaarutigisarlugu.
”Periarfissanik allanik misissuitinniarsarisarpakka takutinniarsarisarlugillu Kalaallit Nunaannut atassuteqartoqarsinnaasoq nunani allani nalinginnaanngitsumik ilinniagaqaraluarluni,” Ivalu oqarpoq.
Oqaluttuartilluni angorniornera isaatigut nipaatigullu maluginianngitsoorneq ajornaqaaq.
”Ullorissanik ilisimatusarneq pillugu Instagramikkut aperineqarnikuuvunga, kingullermillu Nuummiikkama aperisoq taanna siullermeerlunga kiisami naapippara. Astrofysikerinngornissani eqqarsaatiginerarmagu neriuppunga piviusunngorumaartoq,” Ivalu angorniarluni oqaluttuarpoq.