Mai-p aalisagaaqqat sunniuteqaqisut misissorpai
Sooq Tunumi aalisagaaqqat sunik nerisaqarnersut paasissallugit pingaaruteqarpa? Pinngortitami pissuseqatigiinnernut pingaaruteqarmata – aamma uagutsinnut inunnut.
Allaatiginnittoq Nicoline Larsen
Mai Apasiri Klasmeierip eqalugaq 2 cm-itut atsigisoq tigoriarlugu tisallugu aqajaruaranngua peerpaa. Taava taanna ammarpaa mikroskopimullu/allisitsiummullu inissillugu. Eqalugaq taanna sutorsimavamitaava?
Immaqa eqqumiigissavat. Tassami Tunup avannaani aalisagaarannguaq sutorsimanersoq paasissallugu sooq pingaaruteqassagami? Pingaaruteqarpoq pinngortitami pissuseqatigiinnermut tamarmut sunniuteqaqataasarami allaallu uagutsinnut inunnut sunniuteqarsinnaalluni, Mai Apasiri Klasmeier oqarpoq. Mai Grønlands Klimaforskingscenter (Kalaallit Nunaata Silap Pissusiata Ilisimatusarfiani) tikeraatut ilisimatusarnermi ilinniartuuvoq Caroline Bouchard ilitsersuisoralugu. Tassani eqalukkap nerisai pillugit immikkut allaaserisaqarput, pingaartumik mikisuuneranni, aalisakkat piaraannik taaneqartartut.
”Issittumi pinngortitap pissuseqatigiinnerani eqalugaq pingaarutilimmik inissisimavoq,” Mai Apasiri Klasmeier Arctic Hub-imut Pinngortitaleriffimmi misissuiviani naapikkatsigu oqaluttuarpoq.
”Eqalukkap pingaaruteqarneranut tunngaviuvoq Issittumi tamarmi nassaassaagamik amerlaqalutillu. Tamatuma kingunerisaanik Kalaallit Nunaata imartaata pinngortitami pissuseqatigiinneranni uumasorpassuit eqalukkanit nerineqartarput imaluunniit eqalukkat eqalugaqatiminnik nerineqartarlutik.”
Eqalukkat pingaaruteqaqaat nerisareqatigiiaat allersaannit qullersaannut nukissanik ingerlatitseqqittaramik. Imaluunniit pisariinnerusumik oqaatigalugu: eqalukkat inuussutissaqarluartunik nerisaqarunik taamaasillutik inuussutissaqarluartunit nerisanngussapput. Tamannalu pingaaruteqarpoq – aamma uagutsinnut.
Tassami inuk puisitoraangat, puisi eqalugartorsimassaaq, eqalugarlu uumasuaqqanik (immap kinguaraanik uumasuaraaqqallu allat immami uumasut) nerisaqarsimassaaq. Taamaalillutik inuit planktonillu (uumasuaraaqqat immami ikerinnarmiittut) imminnut ataqatigiipput. Kisianni silap pissusiata allanngoriartornera taamalu Issittup kissatsikkiartornera pissutigalugu uumasuaqqat planktonit suuneri aamma allanngoriartorput kingunerissavaalu eqalugaaqqat nerisaat immaqa aamma allanngussammata. Tamanna Issittumi tamarmi pinngortitami pissuseqatigiinnermut sunniuteqarsinnaavoq. Tassa taama aalisakkat aamma annertutigisumik sunniuteqarsinnaapput.
Taamaattumik-una Mai-ip eqalugaaqqat ammarai aqajaruisalu imai misissorlugit. Taava paasiniarpaat eqalukkat uumasuaraaqqat suut nerisimaneraat, naak aqajaqqumi arroreersimapajaaraluartut. Immap kinguararsui inuussutissanik ulikkaartut, imaluunniit minnerit taama inuussutissaqartiginngitsut nerisimavaat?
Eqalugaaqqat piaqqat qanoq mikitigineri paasitinniaraanni oqaatigineqassaaq takissusaat 1-3 centimeteriummat uumasuaraaqqallu nerisaat 2000 mikrometerit missanniillutik, tassa meqqutip isaanilluunniit minnerullutik.
Tassalu erserpoq eqalugaaqqap uumasuaraaqqat suut nerisimanerai paasiniassallugu pisariusorujussuusoq. Pingaartumik eqqarsaatigigaanni uumasuaraaqqat aqajaqqup iluaneereersimammata taamalu arrulaareersimasinnaallutik.
Mai Apasiri Klasmeierip immikkut suliani Tromsømi Universitetimi nangissavaa, kisianni qanoq paasisaqarsimanersut pillugit paasitittarumaarpassi.
Mai Apasiri Klasmeier Grønlands Klimaforskingscenterimi (Kalaallit Nunaata Silap Pissusianik Ilisimatusarfiani) tikeraatut ilinniartuuvoq. Allaatigisap qulaani eqalukkat piaraat pillugit ilisimatuutut misissuinerat pillugu videokkut oqaluttuarnerat tusarnaaruk.