1970-ikkunni geografip Bent Hasholtip inuiaqatigiinnut iluaqutaasumik ilisimatusarnissani kissaatigeqaa – taamaattumik sunngiffimmini sialoqassutsimik nittaalaqassutsimillu uuttuisalerpoq.
Kinnganerit ingerlaarnerat ilisimatusarfiginiaasaarlugu Kalaallit Nunaata annersaannut akikitsumik innaallagiaqartitsilerpoq
Allattoq Ole Ellekrog, 2. august 2023
1980-imi apriiliugaa geografeq danskeq Bent Hasholt Tasiilap eqqaani erngup qummut killinganik uuttuummik ujaasilluni illuaqqamukarpoq. Kisimiippoq, avammut attaveqarsinnaanani – annilaangaqalunilu. Nannummi tumai illuaqqap tungaanut tikkuussipput.
Taamaattumik illuaqqamut anngukkami nanoqanngimmat erngullu qummut killinganik uuttuut nanigamiuk oqiliallarujussuarpoq. Kingusinnerusukkut nanu taanna eqqaani aallaaneqarpoq, ullualuillu qaangiummata Bent Hasholt erngup qummut killinganik uuttuutini kuummi illuaqqap eqqaaniittumi ikkuppaa.
Navianartorsioraluarluni kingornatigullu ilungersorluni suligaluarluni Bent Hasholtip ilungersornermi imminut akilerluarsimanera ullumikkut qularutiginngilaa. Taamanikkummi sialoqassutsimut uuttukkat ullumikkut Kalaallit Nunaata ilarujussuata nammineq nukissiorfeqarneranut aalajangiisoqataapput.
Bent Hasholt 2009 tikillugu misissuivimmi Sermilimmi pisortatut Kalaallit Nunaanniippoq. Sialoqassutsimulli uuttuummik 1980-imi suliniutigiligaa nammineq ilisimatusarfigisaminut tunngassuteqanngikkaluarpoq.
Erngup qummut killinganik uuttuissut 1980-imi Bent Hasholtip Tasiilap eqqaani illuaqqamut aasaa kuummilu qanittuaniittumi ikkussaa.
Assi: Bent Hasholt
Taamanimi ilisimatusarfigineqartunut atatillugu sermip Mittavakkap eqqaani aputip iminngortup kinnganerisa ingerlaarnerannik uuttuisussaavoq. Ilisimatusarnermi tamatumani Bent Hasholt suleqataalu kuuit piffissap ingerlanerani qanoq ilusinittarnerannik tunngaviulluinnartunik ilisimasaqalertussaapput. Bentilli ilisimatusarfigisami inuiaqatigiinni akuuffigisamini – pissutsini piviusuni – atorneqariaannaannginnerat ugguaraa.
”Taamanili universitetimiilluta eqqartortaqaarput ilisimatusarfigisavut inuiaqatigiinnut iluaqutaasinnaasariaqartut,” Bent Hasholt oqarpoq.
Kommunalbestyrelse soqutiginnittoq
Ilisimatusarfigisaalumi naggataatigut iluaqutaalerput. Tasiilammi eqqaani imermik nukissiorfiliornissap imminut akilersinnaasunngoqqullugu imermik naammattumik kuuttoqarnissaanik nakkutilliinissamut kuummi uuttukkani atorpai.
Nukissiorfiliortoqarnera sioqqullugu Bent Hasholt paasissutissat eqqaani sialoqassutsimik nittaalaqassutsimillu uuttuutineersut nunallu assinga 1933-meersoq aallaavigalugit naatsorsuisimavoq. Naatsorsugaanut ilaapput sialoqassutsimik, nittaalaqassutsimik, aattulernerup ernganik, kuussinnaassutsip immamit portussusianik nunalu nukissiorfiliorfissap eqqaanik paasissutissat. Naggataatigut manna erseqqissivoq: Tasiilaq erngup nukinganiinnaq innaallagiaqarsinnaalluarpoq.
Erngup qummut killinganik uuttuissut ikkunneqarmat taassuminnga nuussinnginnissaq kommunimit innuttaasunut peqqussutigineqartariaqarpoq.
Assi: Bent Hasholt
Taamaattumik Bent Hasholt paasisani pillugit Geografisk Tidsskriftimi allaaserisaqarpoq Tasiilami kommunip allaffianut ingerlateqqitaminik. Kommunaldirektøri soqutiginnippoq, sivitsunngitsorlu Bent Hasholtip pilersaarusiani kommunalbestyrelsemut saqqummiuppaa. Tassungaluuna atatillugu Tasiilap eqqaanut helikopterimik angallanneqartoq erngup qummut killinganik uuttuummik aallerniassammat.
Soqutiginnilluartoqaraluartoq naatsorsukkallu atorsinnaalluaraluartut aatsaat 2004-mi imermik nukissiorfik Tasiilamiittoq ammarneqarpoq. 2000-ikkulli sioqqutingaatsiarlugit Bent Hasholt Kalaallit Nunaanni imermik nukissiorfiliornermik annertunerusumik aallarneeqataavoq.
Utoqqarmiut Kangerluarsunnguanni kusernerit akisuut
Grønlands Tekniske Organisationimi (GTO), taamanikkut Kalaallit Nunaannik innaallagiaqartitsisuusumi, Bent Hasholtip illoqarfiit eqqaanni imermik nukissiorfeqalernissamik isumassarsiaa tusaamaneqalerpoq. GTO-rmiut Kalaallit Nunaanni suli anginerusunik imermik nukissiorfeqalersitsinissamik namminneq pilersaaruteqarput. Taamaattumik nutaanik nutaanik naatsorsuisippaat – siullermik Narsarsuarmi, kingornalu Nuup kujataani Utoqqarmiut Kangerluarsunnguanni.
Bent Hasholt 1993-imi Utoqqarmiut Kangerluarsunnguanni innaallagissiorfissamut ullumikkullu Nuummik innaallagiaqartitsisumut 1981-imi Utoqqarmiut Kangerluarsunnguanni tunngaviusunik naatsorsuusiorpoq. Tassani sialoqassutsimik nittaalaqassutsimillu uuttuutinik innaallagissiorfiup eqqaani ikkussuivoq – kingornalu kusernerit uuttuutiniittut helikopterimik aallugit.
Bent Hasholt sulitilluni: Uani nittaalamik sialummillu uuttuummik ikkussileruttortoq helikopterimik apuunneqarluni.
Assi: Bent Hasholt
”Kusernerit taakkua helikoptererluta aagatsigit akisoqaaq, naammattumilli imerneqarnersoq paasinissaanut pisariaqarluinnarsimavoq,” Bent Hasholt oqarpoq.
Aamma Utoqqarmiut Kangerluarsunnguanni imermik nukissiorfiup Nuummit ungasingaatsiartumi inissisimaneranut ilaatigullu kabelimik 5.376 meterisut takissuseqartumik – kabelit kangerluk ikaarlugu ikkussukkat nunarsuarmi isorartunersaannik – Ameraliup kangerlua napillugu ikkussuisoqartariaqarneranut immikkut ittumik pissuteqarpoq.
”Utoqqarmiut Kangerluarsunnguanni sermeqanngilaq. Tamannarpiaq pissutigalugu imeqassutsip allanngunnginnissaa naatsorsuutigisinnaavarput, aamma siunissami sumiiffinni allani sermit nungukkiartoraluarpataluunniit. Imeqassuseq tamaani allanngoranngimmat imermik nukissiorfiup Utoqqarmiut Kangerluarsunnguaniinnissaa aalajangiupparput,” Bent Hasholt oqarpoq.
”Sermeq Mittivakkat piffissami alakkaasarfinni 20 procentimik millisimavoq, sermittaaq eqqaaniittut allat annikilliartorput. Taamaattumik imeq sermip iminngorneranit saniatigut pissarsiarisartagarput pisanngikkutsigu Tasiilami imermik nukissiorfiup illoqarfimmik innaallagialersuisinnaanera qanittukkut naammakkunnaassaaq.”
– Bent Hasholt
Sermit aakkiartornerat ajornartorsiutaasoq
Utoqqarmiut Kangerluarsunnguanni erngup katersorneqartup annersaa sialummeersuullunilu apummeersuuvoq, Tasiilamili allaavoq. Taqqavanimi erngup nukissiorfimmiittup ilaa serminit mikinerneersuuvoq, taakkulu tamarmik nungukkiartorput.
”Sermeq Mittivakkat piffissami alakkaasarfinni 20 procentimik millisimavoq, sermittaaq eqqaaniittut allat annikilliartorput. Taamaattumik imeq sermip iminngorneranit saniatigut pissarsiarisartagarput pisanngikkutsigu Tasiilami imermik nukissiorfiup illoqarfimmik innaallagialersuisinnaanera qanittukkut naammakkunnaassaaq,” Bent Hasholt oqarpoq.
Erngup qummut killinganik uuttuissut 1980-imi kuummi ikkunneqartinnagu allanuttaaq atorneqartarpoq. Aajuna asseq misissuivimmi Sermilimmi 1972-imi assilisaq.
Assi: Bent Hasholt
Ajornartorsiut nunarsuup kissatsikkiartorneranit pilersoq tamanna Bent Hasholtip 1970-ikkunni naatsorsuimmat taassumannga namminermit allanit eqqumaffigineqanngilaq. Bent Hasholtili tamatuma qanoq aaqqiivigineqarsinnaanera pillugu isumassarsiaqarpoq.
”Mittivakkat imermik pissarsiffigineqarnerusinnaapput maskiinamik assaamik qaqqamut majuusseriarluni erngup kuuffia nuullugu tatsimut sapusiukkamut kuulersillugu. Taamaalilluni imeq nukissiorfimmut atorneqarsinnaavoq,” Bent Hasholt oqarpoq.
Kalaallit Nunaannut tamarmut imermik nukissiorneq
Bent Hasholt tunngaviusunik nalunaarusioqqaarmalli Kalaallit Nunaanni sumiiffippassuarni maanna imermik nukissiuuteqartoqalersimavoq. Sisimiut ukiualuit qaangiummata imermik nukissiorfeqalermata Bent Hasholt aamma suliniuteqaqataavoq. Ullumikkut Nukissiorfinnit, Kalaallit Nunaannut nukissamik pilersuisumit, anguniagarineqarpoq nunami tamarmi nukissiorneq ataavartuussasoq – tamannalu aatsaat piviusunngorsinnaavoq imermik nukissiorfiit ullumikkutut amerlatigilersimammata.
Bent Hasholtip, maanna soraarninngorsimasup, sialoqassutsimik nittaalaqassutsimillu, nunap timaanik kinnganerillu ingerlaarnerannik naatsorsuisarunnaavinnissaa ilimananngilaq.
Assersuutigalugu 2019-imi Kulusummi timmisartoqarfimmiitilluni susassaaleqilerpoq. Nunap assinganik misissuerujoortilluni isumassarseriataarpoq. Nunammi assingani takusinnaavaa timmisartoqarfiup timaatungaani 200 meterisut ungasitsigisumi tasinnguaqartoq.
Københavnip Universitetiani Institut for Geovidenskab og Naturforvaltningimut apuukkami Kulusummi sialoqassutsimik nittaalaqassutsimillu nunallu timaanik ingerlaannaq naatsorsuilerpoq. Manna erseqqippoq: Imermik nukissiorfiliornissamut periarfissaqarluarpoq. Naatsorsukkanilu Nukissiorfinnut tunniuppai.
”Oqarfigaannga: ’Ila, taakku ilinnut imissutiginikuunngilagut’. Oqarfigaakka: ’Taamaappoq. Tassaana akeqanngitsumik pissasi’,” Bent Hasholt illarluni oqarpoq.
Kingullermik taakku pillugit tusagaqarami Nukissiorfiit naatsorsukkat taakku aallaavigalugit business case-iliuleruttorput. Tassami motoorinik dieselitortunik atuinani imermik nukissiornikkut koruuninik millionerpassuarnik sipaartoqarsinnaavoq. Aamma Kulusummi Tasiilamilu sipaartoqarsinnaalluarpoq, aammattaarli nunatsinni sumiiffinni inukitsuni allani. Tamatumalu saniatigut imermik nukissiorneq avatangiisinut mingutsitsinngilaq.
”Kusernerit taakkua helikoptererluta aagatsigit akisoqaaq, naammattumilli imerneqarnersoq paasinissaanut pisariaqarluinnarsimavoq.”
– Bent Hasholt
Taamaattumik Bent Hasholt misissuivimmi Sermilimmi ilulissat kinnganerillu pillugit ilisimatusarsimanini ilutigalugu misigivoq 1970-ikkunnili anguniakkani manna angusimallugu: Ilisimatusarfigisamigut inuiaqatigiinnut iluaqutaanissani.
”Naammattumik imeqarpat sapinngisamik imermik nukissiortoqartariaqarpoq. Taamaattumik najugaqavissunik sullissisimanera nuannaarutigaara,” Bent Hasholt oqarpoq.