Grønland Health Local community Mining Social Science

Aatsitassarsiornissamik suliniutit avissaartuutsitsisarnerat killilersuiffigineqarsinnaagaluarpa?

Mining, Kuannersuit near Narsaq, Anne Merrild Hansen of Ilisimatusarfik, Arctic Hub, research, Greenland, Grønland, science, videnskab

Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiornissamik suliniuteqalersaarnerit, innuttaasunut nuanninngitsumik kinguneqartitsilertarput, suliluunniit allartinneqaratik. Taamaattumik ilisimatuut siunnersuipput suliniutit soorlu misissuinertut isikkulimmik paasiniaaffigineqaqqaartarpata iluarnerunnginnersoq, suliffeqarfissuarnik qinnuteqartitsinissaq, sioqqullugu. Kisianniuna aatsitassarsiornissatigut suliniutinut tunngasunik paasissutissiiniartarnerit ajornakusoortartut, Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiorneq pillugu oqallittarnerit misigissuserpassuarnik ilaqartarmata suliniummulluunniit paasissutissiiginnaraluarluni, sakkortunerpaamik saassukattarineqarnissaq ilimasuutigalugulu sillimaffiusariaqartarmat.

Allaatiginnittoq Uffe Wilken, Polarfronten

Kuannersuarni , nunatta kujataani Narsamiittumi, aatsitassarsiulersaartoqalermat ukiut 20´t kingulliit ingerlanerini innuttaasunik ataatsimiititsisoqaqattartoqartarnikuuvoq, innuttaasut tassani Naalakkersuinut, oqartussanut aatsitassarsiutileqatigiiffinnut, apeqqarissaaruteqaqattaarsinnaallutik. Aatsitassarsiutileqatigiiffik Kuannersuarni aatsitassanik qaqutigoortunik uranimillu saniatigut piiaaniaraluarpoq. Ataatsimiititsinerit arlaanni arnaq nikueriarluni panelimiittut apeqquteqarfigai: ”Aatsitassarsiortoqalernissaa piviusunngortinneqassagaluarpat ilissi nammineq Narsami najugaqarusussagaluarpisi?” 

Apeqqutip takutippaa, qanoq piffimmi pilersaarusiorfiusumi innuttaasut eqqasuuteqalereersimatigisut, aali suliniutip annertuup aatsaat aallarnisarneqalernerinnaani. Piviusunngorsinnaanera suli ungasissorujussuarmiittoq immaqaannarmiittoq, inuiaqatigiinnguit sunnerneqalereersimasarput. Ilisimatooq Anne Merrild Hansen  – Kalaalit Nunaata Ilisimatusarfianeerlunilu – Aalborgillu Universitet´ianeersoq, Narsami inunngorlunilu peroriartornikuusimasoq, taannaavoq arnap apeqquteqaataanik eqqaasitsitsisoq.  Taassumalu kissaatiginartikkaluaqaa, isumakuluutit tamakkua, soorlu apeqqutip takutikkaa, suliniuteqarnerup pilersaarusiulernerata siusinnerusortarujussuaniittassasut. Soorlumi oqarneratut: 

”Ukiorpassuarni avatangiisilerereernikuugatta, ilisimasaqarfigilluarpagut. Taammaattuminguna naleqartitatsinnik killliliisinnaassuseqartugut, akuerisinnaasatigut akuerisinnaanngisatigullu. Kisianni inuit naapittarfiini naleqassutsinut killilersuuteqanngimmat, ajornakusuussaaq nassuiaassuteqarniarnissaa, qaqugukkut piffinni najugalinnut sunaluunniit suliniut ima kingunipiloqartitsitigissanersoq allaat pilersaarutigineqarnera unitsinniartariaqassalluni itigartitsissutaasariaqassalluni.” 

Taamaammanuna ilisimatooqatini allat peqatigalugit siunnersuutigigaa, sapinngasaq tamaat siusinaartukkut, pilersaarusiat misissuiffigineqartassasut, paasineqarniassammat ”no-go´nik” imaappoq akuersaarneqarsinnaanngilluinnartunik peqarnersoq, aallartitaqanngitsulluunniit, piviusunnguinissaminnut akuersissummik qinnuteqaammik tunniussaqanngitsulluunniit, siunertaat paasereertassagaluarparput, akuersaarnartuunersut akuersaarnartuunnginnersulluunniit.

Ujartugaq: Inuit naapittarfiini naleqartitatigut killissarititat 

Ukiorpassuanngortuni inatsisitigut akuerisaavoq, avatangiisinik nalilersuisoqaqqaartarnera, sanaartuinermik annertuumik aallartinnissaq sioqqullugu. Nalilersuutit taamaattut, ilisimatitsissusiinermut ilanngunneqartarput, aaliangersaanermullu tunngavisseeqataasarlutik. Ukiuni 20´ni kingullerni nalilersuut tassunga assigusoq atugaaleraluttuinnarnikoq tassaavoq (VSB) inuiaqatigiinni piujuaannartitsineq pillugu nalilersuineq, avatangiisinik nalilersueqqaartarnermut aappiuttoq.

Anne Merrild Hansenip ilisimmaarilluarpaa, inuiaqatigiilerinerup tungaatigut passusinertaa allaanerujussuusoq soorlu avatangiisinut samminertaanut, sanilliullugu. Imaammat ”eqqungajallugu missangersuisoqarsinnaanngimmat” inulerinertaatigullu eqqarsaaasersuuteqartalerneq nutaajoqimmat. Inulerinertaa initusiartuinnavippoq aammalu soorlu Anne Merrild Hansenip oqarneratut: 

”Paasiniaanerit aallartiinnartut, inuit inuunertik eqqarsaasersuuteqarfigilereerpaat, illortik aserfallatsaalissanerlugu aserfallatsaalissannginnerluguluunniit, Narsamiluunniit inuiaqatigiinnut akuuinnassanerlutik allaat nalornilerlugu.Inuppassuit unittoorutigisarpaat, siunissartik nalorninartoqaleraangat, tunngavissallu suut aallaavigissallugit naluleraangamikku.Uagut misissueqqaarnitsinni ilanngullugu oqaatigaarput, inunnut kingunipiluutaasinnaasortaasa siusinnerujussuakkut qaqinneqartarnissaat, innersuussutigerusullutigu – ”inuiaqatigiinni piujuaannartitsineq pillugu nalilersuinissartaa” sioqqullugu. Inuiaqatigiinni piujuaannartitsineq pillugu nalilersuuteqartoqaqqaartariaqarnermik piumasaqaateqartoqarsinnaanera ajornakusoorpoq, aatsitassarsiorfiulluunniit piiaaffiliussanerluni , suli nalugaa. Killiffimmiuna tassani misissuinissatigut sakkussagut atuuttussanngortussat.

”No-go´nik tikkuaanissartaa” naalleraatitut

 Taamaammat ilisimatuut siunnersuutigerusuppaat, aatsitassarsiortut uumasuuteqarnerup inuiaqatigiilerinerullu tungaasigut misissuititsilertinnatik inuiaqatigiit paasiniaaffigalugit aallarniutigisalissagaat ”no-go´nik tikkuagassaqarnersoq” pilersaarusiaminnillu piviusunngortitsiniarnissaminnut, naalleraataasoqarnersoq allaat unitsitsiinnartariaqalissanerlutik, paasiniassagamikku.

Ilisimatuut atorsimasaminnut, Naalagaaffiit Peqatigiit inuit pisinnaatitaaffii pillugit isumaqatigiissusiaannut, attaviliipput, isumaqatigiissusiaq, aatsitassarsiornermi allarpassuarnillu aningaasaliisarnikkut siunertaqaqatigiippassuarnit, akuersaarneqareernikoq. Ilisimatuut assersuutitut tikkuarpaat, inuit iluameersumik, imermik pilersugaanissaminnut, pisinnaatitaaffiat. Tamannami, naammaginartumik inuuneqartoqarnissamut pisinnaatitaaffimmut, unioqqutitsisussaammat – ingammik nunaatilinnut nunaqarfinnullu avinngarusimasunut imermik pilersornissaminnut sanilliussassaqangitsunut. Nunaqarfik imermik pilersorneqarnissamut mattunneqartoq ass. pilersaarusiortoqarneranik pissutilimmik, taava assigiinnarpaa nunaqarfiup innuttai tunngaviatigut inuttut pisinnaatitaaffiiagaasut – taamaaliorneq tassaassaaq inuit atugaannut tunngatillugu ´no-go´tut` avoqqaarisassaq.

Saassukattarineqarneq

Oqallinnermi taamannak misigissuseqarfiutigisumi ilisimasanik suliamut tunngasunik ilaliisoq saassukattarineqarpallaarusunngikkuni, oqaatsini aqoqqissaartariaqarpai, pisarnerminiik noqinnerullugit. Anne Merrild Hansen oqaluttuarpoq, nammineerluni qanoq inissittarluni oqalliffinniikkaagami annertuumik aporaaffiusumi:  

”Politikeriunngilanga, taamaammat isummersorfigissanngilara, pilersaarusiat Kalaallit-Nunaannut iluaqusersuutaassanersut iluaqusersuutaassannginnersulluunniit.

Saqqummiuttussaavara, ilisimasatigut suut pigisariaannersut, tassanilu paasisat tunngavigalugit aaliangersaassuteqassagaanni qulakkeerinnittussanngortussanik, pilersaarusiaq piviusunngortinneqassagaluarpat– eqqunneqarumaartussallu – qanoq Kalaalit Nunaannut iluaqutinnguutsinneqarsinnaassanersut.” 

Aap, saassukattarineqarnikooqaanga.Qineqqusaartoqarnerata nalaani tusagassiuutitigut oqaaseqaateqarama, isumaga malillugu isornartoqartitsillunga isumaqataaffeqarpunga, sooru inuiaqatigiinnut iluaqusersuutaasinnaanertai atorsaasut atorsaanngitsullu taavakka. ”Naatsumik oqaatigalugu, kinaassusersiornangalu naligisassarsiunngilanga. KNR’ip allaaserisaanut oqaaseqarfiusinnaasumi soorlu ima aamma allattoqarsimavoq ”taannaana qallunaaq ilisimatooq soruattoq –Kalaallit Nunaannut tikilluaqqusaanngilaq, asululuunniit nuannaartorinnippoq aatsitassarsiortunik tapersersuiinnarpoq”. Alla ima allappoq ”oqallissaarivoq puussaaraluni, inuit akerliutinniaannarlugit’. Qalipaateqarnaveersaaraluarnera illugiitsigut paasineqaqattaarpoq tapersersuisutut akerliusutullu ataatsikkut isigineqarlunga – tamaginniik kamaanneqarlunga.” 

Attavissaq: Anne Merrild Hansen

Una allaaserisaq Polarfrontip immikkut Arctic Hub pillugu sammisaaneerpoq. Arctic Hub aamma Polarfronten suleqatigiinneratigut saqqummersinneqarpoq.

Iserfissat 

Aaen, Merrild Hansen & Kladis: Social no-go factors in mine site selection. The Extractive Industries and Society 8, 2021.  