Silarsuarmi misissuiviit avinngarusimanersaannut tikilluarit

Arctic Hubermiut Amerikamiut misissuiviannik Summit Stationimik alakkaapput, misissuivillu sermersuup qatsinnersaaniinnera ilisimatusartut silap pissusiata allanngoriartorneranik paasinninnissamut iluaqutigaat.

 

Allaatiginnittoq Rasmus Balle Hansen 

 

Timmisartorsuup Hercules LC-130-p apummut missinnaasup ataatungaani illuaqqat qalipaatigissaartut sermersuarmi nuillattaalerput.
Summit Stationimut U.S. National Science Foundationimit ingerlataasumut apuuppugut.

“Sermip qillerivigineratigut paasisarpassuaqartarpugut.”
– Ian Geraghty, ilisimatusarluni suliniutinik aqutsisoq

 

Misissuivik sermersuup qatsinnersaaniippoq, immamiit 3.200 meterit missaattut portutigaluni sinerissamillu 400 kilometerit missaattut ungasitsigaluni.
Timmisartoq misissuivimmut silarsuarmi avinngarusimanersaannut angallatigineqarsinnaasutuaavoq.

Assimi takussaapput sinittarfiit – ’aalisartut illuaraanik’ taaneqartartut.
Assiliisoq: Rasmus Balle Hansen

Takusat siulliit

Summit Station anginernik minnernillu sulliveqarpoq. ’Illorsuarmik’ taasagaat atorneqarluartartoq iggaveqarpoq inersuaqarlunilu, illut minnerit sinittarfiupput – ’Summitermiusoorlugu’ aalisartup illuaraanik taaneqartartunik.

Taakkua saniatigut allarpassuarnik illoqarpoq ilaat naalisakkanik taaguutilersorneqarsimasunik, soorlu SMG (Summit Mobile Garage), AWO (Atmospheric Watch Observatory), The Flarm, Caboose aamma MSF (Mobile Science Facility).

 

Sulisut Amerikamiut

Misissuivimmi sulisut amerlanerpaagaangata 40-t missaanniissinnaasarput – sivisuallaanngitsumilli taama amerlatigisarpata pitsaanerusassaaq ”Illorsuaq” angivallaanngimmat – ukiuuneranili suliartortut tallimaannaagajupput.

“Sekundini 20-ni tulliuttuni anersaartussanngilasi.”
– Caleigh Warner, ilisimatusarnermi teknikeri

 

Illut atorfii assigiinngitsut maanga suliartortunit – Amerikamiuunerusartunit – ersertarputtaaq. Misissuivimmi ilisimatusartoqarsinnaaqqullugu piginnaaneqarfiit assigiinngitsut pisariaqartinneqarput; ilaat ilisimatusarsinnaasariaqarput, allat atortorissaarutinik aserfallatsaaliuisinnaasariaqartut, minnerunngitsumillu ullormut peqqinnartunik nerisassiorsinnaasoqartariaqarluni.

Qillerivik GISP 2 1990-ikkunneersoq apummi suli nuisavoq. 3.000 meterisut ititigisoq qillerneqarsimavoq.
Assiliisoq: Rasmus Balle Hansen

Oqaluttuarisaaneq sermimiippoq

Silap pissusiata qanorpiaq allanngoriartornera paasisinnaajumagaanni itsaq silap pissusia pillugu ilisimasaqarnissaq pingaaruteqarluinnarpoq. Sermeq Summit Stationip inissisimaffigisaa 3 kilometerisut issutigisoq akissutissarsiorfissaqqissuuvoq silap pissusiata oqaluttuarisaanera sermimi allassimammallusooq.

 

Sermip qaleriinneri tamarmik nittaannerani qanoq kiatsigineranik nillertigineranillu, qanoq nittaatsigisimaneranik anorlertigisimaneranillu paasissutissartaqarput. Ilisimatusartut itinerusumut qillerinerujartortillutik qangarsuaaniilli silap qanoq issimaneranik paasisaqarsinnaanerujartortarput.

 

“Sermip qillerivigineratigut paasisarpassuaqartarpugut, ilaatigut silaannartaq ukiut 100.000-erpassuit qaangiummata qanoq issimanersoq,” Ian Geraghty, Summit Stationimi ilisimatusarnermi suliniutinik aqutsisoq, oqarpoq.

 

Sermip qaleriissuinik misissueqqissaarnermikkut ilisimatusartut silap pissusia ukiuni 200.000-ini kingullerni qanoq allanngorsimanersoq takusinnaavaat. Tamanna silap pissusiata siornatigut qanoq issimaneranik paasinninnissamut iluaqutaasarpoq taamalu silap pissusia qanoq allanngorsinnaanersoq qanorlu kingunipiloqarsinnaanersoq siumut oqaatigineqarsinnaalluni.

 

Summit Station

aamma Greenland Environmental Observatory at Summititut ilisimaneqartoq, 1999-imi National Science Foundationimit pilersinneqarpoq. Misissuivik 1989-imi suliniummik Greenland Ice Sheet Project 2-mik taaneqartumik annertusaanermi sanaartorneqarpoq, suliniummi tamatumani sermimi itisuumik qillerisoqarpoq silap pissusia qanga qanoq issimaneranik paasissutissanik katersuiniarluni. Qillerivitoqaq taanna suli maani takuneqarsinnaavoq.

Caleigh Warner silaannaap pitsaassusianik uuttortaaleruttortoq. Tamatuma kinguninnguaq oqarfigaatigut anersaartussanngitsugut.
Assiliisoq: Rasmus Balle Hansen

Silaannaq silarsuarmi minguinnerpaaq

’Silaannaap minguitsuuffiatut’ taaneqartartumi silaannaap pitsaassusia uuttoqqissaarneqartarpoq, tassani silaannaq ima minguitsigigami mingutsitsinerit annikinnerpaalluunniit nalunaarsorneqarsinnaallutik. Tamaani silaannaq silarsuarmi sumiiffinni allani paasissutissaatigineqartunut naleqqiunneqartarpoq silaannarmik mingutsitsineq tamatumalu nunarsuarmut sunniutai paasisaqarfiginerujumallugit.

“Taama silassamik missingersuusiortarpugut.”
– Sierra Dabby, ilisimatusarnermi teknikeri

 

“Anersaartussanngilasi!”

Carrey Dewaligh, ilisimatusarnermi teknikerit silaannaallu pitsaassusianik uuttuinermut akisussaasuusoq, ullut tamaasa arpaatinik sisoraaserluni uuttuummik sermimut ikkussiartortarpoq. Nassartarpaa kufferti sølvisut qalipaatilik puiaasanik tungujortunik marlunnik imalik, silaannarlu puiaasanut immiunniarneqartarpoq kingornalu uuttorneqartarluni.

 

“Anorip sammivia pingaaruteqartarpoq misissuiviup qamutillu aniatitaat uuttuinernut akornutaannginniassammata,” nassuiaavoq.

 

Taassuma sermimi uuttuut ikkussorpaa silaannarmik katersuummik 3 meterisut takitigisumik tallisittariamik amitsukujoortaqartoq. Aallartittaataa toortinnagu saalluta suaarpoq: “Sekundini tulliuttuni 20-ni anersaartussanngilasi,” taamaalillunilu silaannarmik uuttugassamik katersuilerluni.

Sierra Dabby silasiummik siullermik qullartitsiartortoq.
Assiliisoq: Rasmus Balle Hansen

Silassamik missingersuutit silaannartameersut

Silaannaq mingutsitsineq pillugu paasisaqarfigisinnaavarput, silaannarli aamma Summit Stationimi sila taassumalu pissusia pillugit pingaarutilinnik paasisaqarfigisinnaavarput.

 

Ullormut marloriarluni silasiut ballonerujussuarmut qaqortumut ikkullugu silaannartamut 30.000 meterisut missaattut qutsitsigisumut qullartinneqartarpoq. Taanna silaannartakkoortilluni sila, anori silallu pissusia pillugit paasissutissanik katersuisarpoq. Paasissutissat katersukkat misissuivimmut nassiunneqartarput.

Taakkulu silarsuaq tamakkerlugu atorneqartarput silassamik missingersuusiornissamut, timmisartup ingerlavissaanik pilersaarusiornermut siunissarlu ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu silap pissusissaanik misissueqqissaarnermut.

 

“Taamaalilluta silassamik missingersuusiortarpugut,” Sierra Dabby, Summit Stationimi ilisimatusarnermi teknikeriusoq, ballonimik qullartitseqqammerluni oqaluttuarpoq.

 

 

Silasiutit qullartittakkat 

Qullartinneqaraangamik diameteriat 130-150 centimeteriusarpoq 700 grammillu missaanni oqimaatsigisarlutik. Qaartinnatik 35 kilometerisut qutsitsigisumut pisinnaasarput. Silarsuaq tamakkerlugu sumiiffinni 800-ni ullormut marloriarluni, nal. 11.00 aamma 23.00 UTC, silasiutinik qullartitsisoqartarpoq. Qullartitsisarnerit anori, sila silaannartallu allanngorartup qullasinnerpaartaani anori pillugit paasissutissanik pissarsiffiulluartarput, taakkulu silaannartap qanoq inneranik paasinninnissamut pingaaruteqarput.

Summit Stationimi Erfalasorput, Dannebrog aamma Stars and Stripes erfalapput.
Assiliisoq: Rasmus Balle Hansen

Qilleriviinnaanngilaq

1989-imi Summit Stationimi qillerisoqaqqaarmalli misissuivik allilerneqartarsimavoq, ineriartortoqarsimaqaarlu. Maanna silasiornermi, sermersiornermi, silaannartami kemiimi astrofysikkimilu ilisimatusarluni suliniuteqarfiuvoq.

 

Videup allaaserisap matuma aallartinneraniittup isiginnaarneratigut misissuivimmut takornariarsinnaavutit paasissallugulu sermersuup qatsinnersaani ilisimatusarfigineqartut nunatsinni nunarsuarlu tamakkerlugu silap pissusianik paasisaqarfiulluartartut.

 

Arctic Hubip Summit Stationimut tikeraarnera National Science Foundation’s Polar Media Programimi suliniutigineqartunut ilaavoq.