Arctic HubKalaallit Nunaat

Innuttaasunut attaveqaammik pilersitsisoq

Ilisimatusartut nunaqarfimmut tikipput atortunik taquassanillu usilersorsimallutik. Kikkuuppat aamma suniarpat? – Apeqqutit taama ittut pitsaasunngortillugit mumissavavut, Arctic Hubip siulitaasua oqarpoq.

 

Allaatiginnittoq Niels Ole Qvist

Una allaatigisaq, siullermik aviisi paasissutissiissut “Ilisimatusarneq tamanut” Arctic Hub-imit, Sermitsiaq.AG suleqatigalugu, pilersinneqartumi saqqummersinneqarpoq.

 

Nunat tamalaat akornanni Arctic Hubi Kalaallit Nunaanni innuttaasut sunik pissarsissutigissavaat?

Apeqqutip tamatumarpiaap akinissaa Ulrik S. Korsholmip pingaartittorujussuugaa erseqqippoq. Danmarkimi naalakkersuisunit ataatsimoorussamik siulersuisunut, Kalaallit Nunaata Danmarkillu pilersissimasaannut, siuttuusussatut taanna toqqarneqarsimavoq, taassumalu suliassani piumassuseqartorujussuulluni aallartissimavaa. Issittumi ilisimatusarnermut attaveqaammik aallaavimmullu katersuuffiusumut toqqavissamik pilersitinissamik takorluugaq tassunga ingerlatitsisutut sunniuteqarpoq.

 

Ilisimatusarnermik iluaqutissanngortitsineq kalaallinut, inuiaqatigiinnut nunarsuarmioqatigiinnullu, taakkununnga ilanngullugit aalajangiisartunut, iluaqutaasussanngortinneqassaaq, sulinissamut pilersaarutaa taama imaqarpoq.

 

– Ministerimit attaveqarfigineqarama siulersuisunullu ilaasortanngornissamik qinnuigineqarama nuannaajallattorujussuuvunga. Arctic Hubi naapeqatigiiffik, Kalaallit Nunaanni ilisimatusarnerup inuiaqatigiinnut nalilinnik pilersitsiffigisaa, pillugu isumassarsiarpassuit sivisuumik pigisimasatta piviusunngortinnissaannut periarfissatsialassuuvoq, oqarpoq.

 

Ulrik S. Korsholm (46-nik ukiulik) ulluinnarni DMI-mi pisortamut tullersortaavoq. Tassani ukiuni 20-ngajanni atuuffiit arlalissuit immersorsimavai, taakkunanngalu amerlanerit ilisimatusarnermut, silap pissusianut aqutsinermullu tunngassuteqarsimallutik. Ilaatigut DMI-mi Silap Pissusianut Issittumullu immikkoortortaqarfianut aqutsisuusimavoq ilisimatusarnermilu pisortatut silasiorfiup ilisimatuussutsikkut suliaanut siuttuusimalluni.

 

-Innuttaasunit Arctic Hub sunik naatsorsuuteqarfigineqarsinnaava?

– Ilisimatusarnerup nuna tamakkerlugu annertuumik ingerlanneqartup annertunerujussuarmik paasisaqarfiginissaanik. Innuttaasut paaseqatigisinnaalissavavut, Ulrik S. Korsholm akivoq itisiliillunilu:

 

– Ilisimatusartut ilaannut siammarterinermut tunngasoq allaaserisamik ilisimatuussutsikkut atuagassiami saqqummersitsinissamut tunngassuteqartarpoq. Ajoraluartumillu amerlanertigut ima pisoqartarpoq, ilisimatusarnermit paasisat amusartumut toqqorneqartarlutik, taamaalillunilu suliniut taamatut isigalugu tamaanga killeqartarluni.

 

Tamanna qanoq akiorniarneqarsinnaava?

– Arctic Hubip suliamik, ilisimatusartup ilisimasaminik innuttaasunut soqutigisaqartunullu allanut ajornannginnerusumik pissarsiassaalersitsinissaanik, atuuttussanngortitsineratigut. Tamatuma saniatigut ataatsimoorussamik aallaavik  ilisimatusartut suliassaqarfiit akimorlugit suleqatigiinnissanut isaannik uisitsisinnaavoq, Ulrik S. Korsholm akivoq.

his image shows the secretariat of the Arctic Hub standing outside in naure front of the mountain Sermitisiaq. Anna-Sofie Skjervedal, Jula Maegaard-Hoffmann, Nicoline Larsen, Jakku Bregnhøj, sekretariatsmedarbejder, Arctic Hub Greenland Research, Arctic Hub, Greenland, research, science

Sunniivigeqatigiinneq

Naluneqanngitsutut Issittoq silap pissusia pillugu ilisimatusarnermut qitiusorujussuuvoq. Ilisimatusartoqatigiiaanit nunarsuarmit tamarmeersunik tikerartoqartarpoq. Uuttortaasoqarlunilu oqimaalutaasoqartarpoq misissueqqissaartoqartarlunilu. Amerlanertigulli najukkami innuttaasut akornusersorneqarnermik saniatigut tamanna pissarsissutigisanngilaat.

 

Naalakkersuisuit siulittaasorisimasaat Kuupik Kleist pissutsit taamaannerannik uggorinnittunut ilaavoq. Piffissap ingerlanerani Pikialasorsuaq pillugu Ataatsimiititaliarsuarmut ilaasortaasimavoq, tamannalu tunngavigalugu pinngortitami pissuseqatigiinneq mianernartoq pillugu innuttaasut oqaloqatiginiarlugit Issittumi nunap immikkoortortaani tamaani angalasarsimalluni.

 

– Sumiiffinni tamani ilisimatusartunik tikttartunik ajornartorsiutit tusartarpavut. Aasaanerani ilisimatusartorpassuarnik tikerartoqartarpoq, kikkuunersullu imaluunniit suniarnersut inunnit ilisimaneqanngisaannarpoq. Tamakku najukkami inuiaqatigiinnut utertitsillutik tunniussaqartanngillat, Kuupik Kleist oqaluttuarsimavoq.

 

Ulrik S. Korsholmip assersuut anngaalluni ilisarivaa.

 

– Issittumi »timmisartumik tikittarnerup timmisartumillu aallaqqittarnerup sunniutaa« pitsaanngitsoq ilisimaneqarpoq. Ilisimatusartut Kalaallit Nunaannut tikittarput, piffissallu ingerlanerani najukkami inuiaqatigiinnut attaveqanngilluinnarlutik misissuinerminnik suliaqartarlutik taavalu aallaqqittarlutik. Tamanna ilisimatusartunik Kalaallit Nunaanni tusaamanerlugaalersitsisarpoq, tamannalu ajoraluartumik nuanniilliornermik pilersitsisarluni, oqarpoq.

 

Arctic Hubip tamanna qanoq iliuuseqarfigisinnaavaa?

– Tapersiissuteqarsinnaavugut ilisimatusartut ilinniartillugit nakkarfiusinnaasut qanoq pinngitsoorsinnaaneraat najukkamilu inuiaqatigiinnik qanoq oqaloqateqalersinnaanersut. Aqqutissanik tigussaasunik innersuussilluta. Illuatungeriit sunniivigeqatigiinnermik tamatuminnga iluaqutiginninnissaat qularutissaanngilaq, Ulrik Korsholm akivoq.

 

Nammineq silarsuarminit DMI-mit assersuutissamik taasaqarpoq.

 

– Qaanaami uuttortaavimmik ilisimatusarfeqarpugut, tamatumanilu suliassat ilaat tassaalluni sikup qanoq issusianik nakkutiginninnissaq. Tamatumani qimussersat marluk pingasulluunniit suleqatigineqarput, taakkualu sikumi suliaqarneq namminneq aqutarisarpaat. Tamatuma saniatigut sulisuvut akunnittarfimmeersunik ikiorteqartarput, taakkualu kalaallisuumit nutserinermut ikiuuttarlutik. Tamatumunnga akissuteqarluni DMI angalanermit paasisanik nunaqavissunut pilertortumik ingerlatitseqqittarpoq, taakkualu sikup qanoq isikkoqarneranik paasisaqarnertik iluaqutigisorujussuusarpaat. Aamma illoqarfimmi siusinnerusukkut tamanut ammasumik ataatsimiititsisarsimavugut, taakkununngalu inuit takkussinnaasarsimapput ilisimatusarneq pillugu annertunerusumik tusagaqarniarlutik. Allatut oqaatigalugu: Suleqatigiinneq uagutsinnut taakkununnga nalilerujussuuvoq, Ulrik S. Korsholm nassuiaavoq.

Nunarsuarmi siuttuusoq

Arctic Hubi suli pilersikkiartuaarneqarnerminiiginnaraluartoq ilisimatusartoqatigiiaanit soqutiginninneq tupaallannartumik annertusimavoq.

 

– Allattoqarfik saaffiginnissuterpassuarnik tigusaqareersimavoq, Ulrik S. Korsholm oqarpoq, paasissutissiillunilu, ilaatigut paasissutissanut suliassanut tunngasut ilisimatusartunit apersuutigineqartarsimasut.

 

– Piffissap ingerlanerani Kalaallit Nunaanni pitsaanerusumik ingerlatsisinnaalernissamut paasissutissanik iluaqutaasunik neqerooruteqarsinnaalernissaq anguniagaavoq, assersuutigalugu piumasaqaatinut maleruagassanullu tigussaasunut paasissutissat pillugit, itisiliilluni oqarpoq.

 

Arctic Hubi itinerusumik isigalugu tassaalissava silap pissusia-sila pillugu eqiteruffik?

– Silap pissusia initoorujussuuvoq. Tamanna avaqqutiinnarsinnaanngilarput. Kisianni siamasinnerusumik eqqarsarnissaq anguniagaraarput. Pinngortitami ilisimatuussuseq kisimik pineqanngilaq, aammali isumaginninnermi ilisimatusarneq pineqarluni, aap, tunngaviatigut ilisimatusarneq tamarmi pineqarpoq. NATO-p Issittumi inissisimaffia pillugu aaqqissuussinermik, imaatigut angalanermi isumannaallisaanermik pisoqartitsiviusumik, ingerlataqaqqamerpugut, aamma aatsitassarsiornikkut suliniutinut atatillugu innuttaasunik akuutitsinermut inuusuttunullu eqqarsartaatsikkut peqqissuunissamut tunngasunut aamma akuusimavugut.

 

Issittumi pissaanilissuit ukiuni makkunani pissaaneqarniunnerat eqqartorneqartorujussuuvoq. Arctic Hubi tamanut atuutissava?

– Ilisimatusartut USA-mit, Europamit, Kinamit imaluunniit Ruslandimit aggersuunersut isiginiartanngilarput. Issittumi ilisimatusarneq pillugu Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni suleqatigiinneq nukittoorujussuaq nuannaarutigisorujussooreerparput. Arctic Hubi Kalaallit Nunaata eqiteruffiginngilaaa, kisiannili Danmarkip Kalaallit Nunaatalu ataatsimoorussamik suliniutigalugu, Ulrik S. Korsholm oqarpoq.

 

Taanna attaveqaammik pilersitsiniarneq pillugu naggasiilluni erseqqissaassuteqarpoq:

 

– Tamatumunnga atatillugu takorluugarpassuaqarpugut. Arctic Hubi ilisimatusartut ilinniarfiillu akornanni attaveqaammik pilersitsinermut peqataasinnaavoq. Eqqarsaatigiinnariartigu, ilisimatusartut Kalaallit Nunaanni suliaqartut suliaqarfigisaminni amerlanertigut nunarsuarmi siuttuusarmata. Suliaminnik oqaluttuarinnikartorsinnaagaluarpata tamanna ilinniartunut ilisimasanik tupinnaannartunik pissarsissutaasinnaassagaluarpoq, misigisaqarfiulluarsinnaassagaluarluni immaqalu tamatuma  peqatigisaanik inuusuttunut ilisimatusartunngornissamut isumassarsisitsisinnaassagaluarluni, Ulrik S. Korsholm alutorsarpaluttumik nipeqarluni oqarpoq.

Paasissutissat
Siulersuisut Nunat tamalaat akornanni Issittumi Hubimut siulersuisunut ilaasortat ilinniartitaanermut ilisimatusarnermullu ministerimit toqqarneqarput, kingullermik 2020-mi Ane Halsboe-Jørgensenimit, siulersuisunullu ilaasortat sinneri Danmarkimi ilinniartitaanermut ilisimatusarnermullu aqutsisoqarfimmit Naalakkersuisunillu toqqarneqarlutik.
Suliniuteqarfissat arfinillit 1 Ilisimatusarneq: Katersuuffiup sulineranut tunngaviuvoq. Ilisimatusarneq siamasissumik paasineqassaaq, tamatumanilu pineqarlutik tunngaviusumik ilisimatusarneq, periusissatigut atorneqartumillu ilisimatusarneq.
2. Ilinniartitaaneq: Kalaallit Nunaata imminut napatittup ineriartorinneqarnerani Issittumi aamma Issittoq pillugu ilinniartitaanerit ilisimatusarnermik tunngaveqrtut pingaaruteqarluinnarput. Katersuuffiup ilisimatusartut, Kalaallit Nunaanni ilisimatusarnermik ingerlataqartut, akornanni sunniivigeqtigiinneq ikorfartussavaa, ilisimatusarneq Kalaallit Nunaanni ilinniarfinni pissusissamisoortumik ilaalersinnaaqqullugu.
3. Nunat tamalaat akornanni suleqatigiinneq: Katersuuffik ilisimatusarnikkut attaveqaatit pitsaanerpaat naleqarnerpaallu pillugit nunat tamalaat akornanni oqaloqatigiinnermut sinaakkutissanik pilersitseqataassaaq, Danmarkimi, Kalaallit Nunaanni nunanilu allani ilisimatusarnikkut avatangiisit akornanni attaveqaatit nutaat ataavartullu pilersinneqarsinnaaqqullugit.
4. Paasissutissiisarneq innuttaasunillu akuutitsineq: Katersuuffiup ilisimatusartut innuttaasullu akornanni ilisimasanik nuussisarneq nukittorsassavaa Issittumilu ilisimatusarnerup qanoq aaqqissuunneqarnissaanik ilisimasat pillugit ilisimatusartut ikorfartussallugit.
5. Inuussutissarsiornikkut suleqatigiinneq: Katersuuffik ilisimatusartut inuussutissarsiortullu akornanni suleqatigiinnermik oqaloqatigiinnermillu pilersitsissaaq.
6. Aqutsinikkut suleqatigiinneq: Katersuuffik aporfissanik periarfissanillu, Issittumi ilisimatusarnermut, ilinniartitaanermut, paasissutissiisarnermut innuttaasunillu akuutitsinermut sinaakkutissatigut tunngavissanut sunniuteqartunik ilisimasanik piorsaassaaq pisortani sullissivinnut iluaqutaasussamik.