Kalaallit Nunaanni ilisimatuutut misissuinerit annertuut inuiaqatigiinnut anngutinngisaannarput. Taamaattumik ilisimatuutut misissuisut tusagassiortullu massakkut suleqatigiinniarput Kalaallit Nunaanni ilisimasat amerlanerusut innuttaasunut siammarterniarlugit.
Allaatiginnittut Nicoline Larsen, Lise Brix aamma Anders Høeg Lammers
Sapaatip-akunnera manna ilisimatuutut misissuisut Kalaallit Nunaanneersut tusagassiortullu Nuummi naapipput ataatsimut suleqatigiinnissaq anguniarlugu workshoperlutik. Anguniarneqarpoq unammilligassap aaqqiiffiginiarnera, unammilligassarmi tassaasoq Nunatsinni ilisimatuussutsikkut misissuinerit annikippallaartut misissuinermut tunngasunut anngunneqartarmata. Tassalu inuiaqatigiinnut. Suleqatigiinnermi isumasioqatigiinnerusumi Arctic Hubimit aamma Videnskab.dk-mit aaqqissorneqartumi ilisimatuutut misissuisut ilisimatuussutsikkut misissuinermi paasissaasunngortitsinissamut sungiusarneqarput, aamma misissukkamik pissanganartunngortinnissaannut kiisalu innuttaasunut inuinnarnut qanoq naleqqussarneqarnissaannut. Taamatuttaaq tusagassiortut qanoq ilillutik Kalaallit Nunaanni ilisimatuutut misissuinernik nutaanik pingaarutilinnillu nassaarsinnaanissaminnut pikkorinnerulernissaminnut sakkussaqalersinneqarput.
”Qangamitaava ullup aappaata qeqqata ingerlanerani taama ilikkagaqartigigama,” Rachael Lorna Johnstone Ilisimatusarfimmi inatsisilerinermik professori oqarpoq. ”Ilisimatuutut misissuisut tusagassiortullu immikkut tamarmik qanoq periaaseqarnertik paasilluarnerusariaqarpaat. Isumasioqatigiilluni suleqatigiinnermit pissarsiara tassaavoq: paasiuminarsaagit, paasiuminarsaagit, paasiuminarsaagit.”
Ilisimatuutut misissuisut tusagassiortullu aamma oqaloqatigiissutigaat akunnerminni unammillernartut qanoq aaqqissinnaanerlugit. Tassami assigiinngitsunik aallaaveqaraluarlutik suleriaaseqaraluarlutillu tamarmik isumaqatigiissutigisinnaavaat ataatsimut soqutigisaqaqatigiinnertik. Tassa annertunerusumik ilisimasat Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinnut ingerlateqqittarnissaat.
”Akornatsinni aporfissaqanngilagut, tamattami assigiimmik soqutigisaqaratta,” Aviâja Kilime KNR-imi tusagassiortuusoq oqarpoq. Kassaaluk Kristensen Sermitsiaq.AG-mi tusagassiortoq aamma taama misigisaqarpoq. ”Ataqatigiissinneqarnermut periarfissaq manna pitsaviuvoq. Taamatut naapinnermi suleqatigiinnissamut ammanerulersoqarpoq piumassuseqarnerulersoqarlunilu.”
Isumasioqatigiilluni suleqatigiinneq naammassineqarpoq ilisimatuutut misissuisut tusagassiortullu najuuttut akornanni illugiimmik anguniagaqarnermik allallutik nalunaaruteqarnerannik. Ilisimatuutut misissuisut tassani imminnut pisussaatipput oqaatsinik pisariitsunik paasiuminartunillu atuisarnissaminnik, tusagassiortullu illuatungaatigut neriorsuipput ilisimatuutut misissuisut apersorniaraangamikkik pitsaanerusunik akisinnaaqqullugit piffissamik tuneqqaartarniarlugit.
”Illuatungeriinnit taama annertutigisumik suleqatigiikkusunnerup takutinneqarnera nuannaarutigaara. Arctic Hub-ip siunertarisaa nammineq tassaavoq ilisimatuutut misissuineq sumiiffinni inuiaqatigiinnut siaruartinnissaa, taamaattumillu nuannaarutigilluinnarparput suliniut iluatsimmat, aamma ilisimatuutut misissuisut tusagassiortullu taama tigulluartigimmassuk,” Anna-Sofie Skjervedal Arctic Hub-imi allaffeqarfimmi pisortaq oqarpoq.
Oqaaseqaatinik annertunerusunik imaluunniit tigusiffiit pillugit ikiorneqarnissamut saaffigiuk Nicoline Larsen uunga allaffigalugu: nico@arctichub.gl
Arctic Hub-ip ilisimasat Kalaallit Nunaannut siaruarterpai ilisimatusarneq inuiaqatigiillu ataqatigiissilerlugit. Allaffeqarfik Nuummiippoq.
Videnskab.dk tassaavoq Danmarkimi ilisimatuutut tusagassiiviit siuttuat ilisimatuutut misissuinerit inuinnarnut anngunneqarnissaannik soqutiginarnerulernissaannillu immikkut ilisimasalik.