’Uffarfimmut ikinertut malunniutilik’ – Qaqqat sisoornerat ima tassaarsuanngortarpoq
Maanna qarasaasiami takussutissiat atorlugit tassaarsuup annertussusissaanik sumilu eqquinissaanik ilisimasaarisoqarsinnaavoq.
Allattoq Rasmus Balle Hansen
Uffarfimmut ikigaangatta erngup qaffattarnera nalunngilluarparput, ilaa? Issialluataarumalluta inissilluarniartilluta uffarfipput utsersulertarpoq anartarfiup naqqa masattuinnanngortarluni. Aamma kaffisorfipput ulikkaarluinnangajaqqasoq allaffimmukaanniartillugu userarnaveersaartarparput.
Taakku assersuutissaqqissuupput qaqqap ilarujussua kaanngarluni kangerlummi immamut nakkaraangat qanoq pisoqartarnera nassuiarniaraanni
Qaqqat sisoortarnerat eqqumaffiginerullugu
2017-imi Karrani takuarput qaqqap sisoornera ima sakkortutigisumik tassaarsuartitsisinnaasoq qaqqap sisoorfianit 140 kilometerisut ungasitsigisumi uuttorneqarsinnaasimalluni portunerpaaffianilu 90 meterisut portutigilersimalluni. Taamanimiilli Inuutissarsiornermut, Niuernermut, Aatsitassanut, Inatsisit Atuutsinneqarnerannut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoqarfimmi Ujarassiornermut immikkoortortaqarfimmit siunissami qaqqat sisoorsinnaanerat eqqumaffiginiarneqarnerulerpoq.
“Pingaarnerpaamillu siumut oqaatigisinnaarusupparput tassaarsuaq nunaqarfinnut apuukkuni qanoq annertutigissanersoq.”
– Patrick Lynnet
Patrick Lynett, University of Southern Californiami ingeniøritut ilisimatuussutsimi professoriusoq, nunatsinni oqartussaasut suleqatigalugit qaqqat sorliit sisooratarsinnaanerannik kinguneranillu qanoq sakkortutigisumik tassaarsuartoqarsinnaaneranik nalunaarsuivoq.
”Tassaarsuit qanoq annertutigisinnaanerat paasiniarsaraarput, tassaarsuillu kangerlunni qanoq ineriartornissaat siumut oqaatigisinnaaniarsaraarput. Taamaalilluta tassaarsuaq ilaatigut Uummannap sulluani qanoq qarsutsitigissanersoq missiliuussinnaassavarput. ”
Ajunaarnersuaqartinnagu iliuuseqarneq
Siornatigut qaqqat sisoornerinik, ilaatigut 2017-imi pisumik, uuttukkat atorlugit ujarassiuut maanna qarasaasiami atortorissaarutitigut tassaarsuannguussinnaasoq qanoq annertutigissanersoq qanorlu ineriartussanersoq siumut oqaatigisinnaavaat.
”Taakku atorlugit paasissavarput tassaarsuaq nunaqarfinnut qanoq anngutiaartigissanersoq suullu tungaanut ingerlaarnersoq,” Patrick Lynett oqarpoq.
Takussutissiani takuneqarsinnaavoq tassaarsuaq kangerlunni qanoq ingerlaarnersoq uffarfimmullu ikinertut malunniuteqarnera tassaarsuarmik qanoq sakkortunerulersitsisarnersoq.
“Tassaarsuaq qeqertanut annguteriarluni immaqa allamut saariataarsinnaasarpoq. Pingaarnerpaamillu siumut oqaatigisinnaarusupparput tassaarsuaq nunaqarfinnut apuukkuni qanoq annertutigissanersoq.”
Siunissami isumannaallisaanerunissaq
Takussutissiami matumani tassaarsuup ingerlarnga takuneqarsinnaavoq. Malik tassaarsuarneranit pilersartoq qaqqaq sisooqqammersimatillugu annerpaajusarpoq tassanngaanniillu milliartortarluni. Taamaalineranili malik alleqqittarpoq, tamannalu ’uffarfimmut ikinerup malunniutaatut’ taaneqartarpoq.
“Kalaallit Nunaanni kangerluit ilusaat soqutiginaqisut takillutillu amitsuusartut pissutigalugit nukik tassaarsuarmit pilersinneqartoq kangerlunni taakkunaneerusaaginnalersinnaavoq qaqqap sisoornerata kingorna nalunaaquttap-akunnerpassuini uffarfiup iluanisut utsersortutullusooq ilerluni. Nukik taanna kingorna nungukkiartuaalissaaq, tamannalu nalunaaquttap-akunnerpassuini kangerlummi tamarmi tassaarsuartitsisarpoq,” Patrick Lynett oqarpoq.
Qarasaasiami takussutissiat nutaat atorlugit maanna tassaarsuit qaqqat sisoornerinit pilersartut paasilluarnerusinnaavavut. Taamaalillutalu siunissami nunatsinni nunaqarfinnik isumannaallisaataasussanik upalungaarsimanermut pilersaarusiorluarsinnaanngussaagut.