Tuttut malinnaavigalugit

Tuttut Kangerlussuarmiitut Sisimiullu eqqaanniitut 49-t GPS-ilinnik sungaartunik ujamilerneqarput. Taakku ilisimatusartunit malinnaavigineqassapput silap pissusiata, naasoqarnerata inuillu angalasarnerata uumasunut qanoq sunniuteqartarnerat paasiniarlugu.

Ilisimatusartut Pinngortitaleriffimmeersut nunanillu tamalaaneersut Kangerlussuarmi suliartik
naammasseqqammerpaat, tuttut 50-ingajaat helikopterimit qalunik pisareriarlugit GPS-italinnik sungaartunik ujamilersoramikkit. Tuttut ukiuni 6-8-ni tulliuttuni sungaartunik taakkuninnga ujameqartinneqassapput, taamalu taakkua nunamik tamatuminnga qanoq atuisarnerat nutaanik paasisaqarfigineqassalluni. Paasisallu taakku tamaani piniartunut iluaqutaassapput.

Tuttut helikopterimit pisarineqarput

Qeriuaannartup masarsua Kangerlussuup eqqaani isorartoqaaq. Masarsuit, tatsit kuuillu tamarmik serminnguutingajaqqallutik issittumi seqernup qinngorneratigut qinngullatsiartarput. 

Killingusaami tuttut ingerlaaqatigiittut takussaapput. Tuttunut taakkununnga ilaapput tuttut 49-t ukiuni tulliuttuni 6-8-ni ujamerisassaminnik sungaartunik ujamilersorneqarsimasut. 

Tuttut 49-t GPS-ilinnik sungaartunik ujameqarneranni innuttaasut ilisimatusartullu Multihusimi Kangerlussuarmiittumi ilisimatusarfigineqartunik saqqummiussisunik tusarnaariarput. Kangerlussuarmiut aggiasimapput, ilisimatusartuttaaq tikeqqammersut aggersimapput. 

Mathilde Le Moulleq Pinngortitaleriffimmeersoq helikopterimik meqqammerluni tuaviorluni Multihusiliarpoq. Tuttut ujamilersukkami kingulliat ujamileqqammerpaa.

Tuttut helikopteriniit qanillillugit qalunik igeriussillutik pisarisarpaat. Taassuma innuttaasut ilisimatusartullu Kangerlussuarmi Greenland Science Weekimut aggiasimasut oqaluttuuppai ujammit GPS-ilerneqarsimasut uumasut nakkutigineqarsinnaaniassammata.

Aasivissuarni pinngortitarsuaq uumasunit qanoq atorneqartarpa? Uumasut peqqippat? Uumasut timaat qanoq ippat? Amii qanoq ippat?

Misissuineq tamanna tuttut ukiup kaajallakkiartornerani Kangerlussuup Sisimiullu eqqaannik qanoq atuisarnersut aammalu aput, sermeq, kiak nillerlu, ivigartorfissat, naasut assigiinngiiaassusiat, inuit, snescooterit qamutillu allat angallannerat taakkua ingerlaarnerannut qanoq sunniuteqartarnerat pillugu nutaanik paasisaqarfiussaaq.

Assiliisoq: Mael Perroud

Piniartut kinguaariippassuarni apeqqutigineqartartunut akissutissarsipput

Michael Johansen saqqummiussisoqarnerani tusarnaarpoq. Taanna Sisimiormiuuvoq, ilaquttanilu Kangerlussuarmi najugaqatigai. Taakkua tuttut umimmaallu ulluinnaraat, sunngiffimminnilu pinialuttartut piniarfissaanni ilaquttani tuttunniaqatigisarpai. Taamaattumik tuttut ingerlaartarnerat pillugu paasisaqarnerunissani pingaartippaa. 

”Uannut soqutiginarnerpaavoq kulavaat norraallu ukiup ingerlanerani piffissani assigiinngitsuni sumiittartut paasigakku. Nerisaat ingerlaarnerallu qanorlu GPS-ilersorneqarnerat paasisaqarfiaglugu soqutiginaqaaq”, oqarpoq.

”Paasisaqarfiginissaat pingaaruteqaqaaq. Ukiut tamaasa ukiakkut aavariartarpugut. Maanna aamma paasivara sumiiffiit piniarfigeqqusaasat sooq killilersorneqarsimanersut”, Michael Johansen oqaluttuarpoq. 

Tassa tuttut piaqqisarfiini tuttunniartoqaqqusaanngilaq.

Inuit paasinngitsoortagaat assiliissutinit immiunneqartarput 

Uumasut pinngortitarsuarmik qanoq atuisarnerannik pinngortitarsuarmilu pisunik allamittaaq paasiniaariaaseqarpoq. Tassa assiliissutit atorlugit.

Innuttaasunik ataatsimiisitsisoqarmat aqaguani Park Rangerip Christian Pihlblad Jerimiassenip ilisimatusartoq Clay Prater Oklahoma State Universitymeersoq Aasivissualiaqatigaa.

Clay Praterip Qeqqata Kommuniani suleqatigiilluni nakkutilliisarneq ilisimatusarfigaa. Taamaattumik Sisimiut Kangerlussuullu akornanni arlalinnik assiliissuteqarpoq nakkutilliinermut atorneqartunik. 

ATV-mik ingerlaarfik 30 kilometerit missaanniittoq ingerlaarfigaarput assiliissutit Qorlortorsuup Kuuata Tasersuullu eqqaanniittut alakkarniarlugit. Assiliissut Qorlortorsuup Kuuata eqqaaniittoq SD-korteqanngimmat SD-kortimik ikkussivigaarput. Assiliissut taanna kuummut sammivoq. 

”Taamatut inissinneqarpoq tamaani innuttaasut paaserusummassuk uumasut sumiittarnersut qaqugukkullu tamaanaartarnersut. Taamaattumik assiliissutit aalariartunik detektorillit atorpavut, uumasumillu sanioqquttoqaraangat assiliisarput uumasullu suussusia takuneqarsinnaasarluni. Aammattaaq nunataanut sammitinneratigut tatsip qaqugukkut sikusarnera qanorlu issutiginera takusinnaasarparput”, Clay Prater oqaluttuarpoq. 

”Taamaalilluta aamma erngup allanngornera sikullu innuttaasunit angallavigineqarsinnaanissamut naammattumik issussuseqartut allanngorarnerat malinnaavigisinnaavavut”, oqarpoq. 

Tuttut massakkorpiaq pinngortitarsuarmi ingerlaarput. Nerisarlutik sinittarlutillu – nalullugu qungasermiutik nutaanik paasisaqarfiusussaasut. Paasissutissat ujamminit nassiunneqartut tamarmik qangaaniilli imminnut atassuteqartunik – inunnik, uumasunik nunamillu tamarmik ingerlaarfigisartagaannik – ataqatigiinnerujartuinnartitsipput. 

Assiliisoq: Mael Perroud