Qilakitsormiunik ilisimatusarneq ullumikkut inunnut qanoq sunniuteqarpa?

May 30, 2026 | Written by niviaq

Written by niviaq

Qilakitsormiut iliviinit peerneqarput, ilisimatusarfigineqarlutik takusassiarineqarlutillu. Kinguaavisa tamanna qanoq isumaqarfigineraat ilisimatusartup misissorniarpaa.

Kinguaajusut siuaasamik ilisimatusarfigineqarlutillu takusassiarineqarnerat qanoq misigisarpaat?

Tamanna Sara Næss Elleskovip, Ilisimatusarfimmi ph.d-ngorniartup misissorpaa.

Ukiualuit matuma siorna Københavnip Universitetiani Panum-bygningip kiileriani nikorfavoq. Kiilerimi niaqqut saanikui timillu ilaasa saanikui nunarsuarmit tamarmeersut toqqorsivissuarniipput. Sara Næss Elleskov biologisk antropologitut ilinniarpoq, saanikuliallu ilaanik tigummiarluni tupigusuppoq – Sooruna saanikuliat Kalaallit Nunaanneersut katersani taama amerlatigisut?

“Nammineq nunasiaatilittut oqaluttuassartara qanoq ilisimaarinngitsiginerlugu tupaallaatigerujussuarpara. Pulaffigilluarneranni katersani tamani, imaluunniit katersat amerlanerpaartaat, nunasiaateqarnerup nalaani saanikuliat ilivernit piiaarneqarsimasuneersuunerat paasivara”, taanna oqaluttuarpoq.

“Oqaluttuarisaanerup ilaa taanna ilisimanngilara. Oqaluuserineqarnerlu ajornera tupigusuutigaara, tamannami ullumikkut ilisimatusartarnitsinnut sunniuteqarpoq.”

Siorna oktobarip qaammataani Greenland Science Weekimi saqqummiussaq. Assiliisoq: Emil Stach, Justin Case Productions.

Uummannarmiut nipaat

Taamaammat aggustimi 2025-mi Uummannarmiut naapinniarlugit taavunngarpoq. Illoqarfiummi ungasinngisaani piniartut marluk timinik paniinnarnikunik 1972-mi nassaarput. Qilakitsormiut ilisimatusartunit annertuumik sammineqarput, Sara Næss Elleskovili allamut saalluni inuit Qilakitsumeersunut arfinilinnut qanoq isiginninnerat apersuutigaa.

“Ingerlalluartorujussuuvoq”, taanna oqarpoq.

“Qilakitsormiunut tunngasumik ilisimatusarlunga oqarfigaakka, nalunnginneraallu apeqqutigalugu”. “Soorunami nalunngilakka”, taakku akipput.

Ilaasa inoqarfitoqqami sumiiffik ullumikkut qanoq piniarnermut atortarnerlugu tassunga oqaluttuaraat. Allat meeraanerminni taakani pinnguartarsimanertik oqaluttuaraat. Qilakitsumullu sakkortuumik attuumassuteqarnermik misiginerat ersarissorujussuuvoq.

“Amerlasuut oqarput: ‘Qilakitsormiut qanoq isumaqarfiginerivut arlaata aperinissaanut piffissanngorpoq’”, Sara Næss Elleskov oqarpoq.

Paasissutissat:

1475-ip missaani Uummannap eqqaaniittup Qilakitsup eqqaani inuit qaarusummut iliverneqarsimapput. Ilivernilu marlunni nassaassaasimapput arnat arfinillit nukappiaqqallu marluk. Suna toqqutaasimanersoq ilisimaneqanngilaq. Amernut nermussuunneqarsimapput atisaqarlutillu. Toqusut silarsuaannukarnissaminnut nassatassaanik piareersaassunneqarsimapput, taakkualu ileqqutoqqat malillugit suliarilluagaallutik. Arnat tallimat assigiingajannik kiinnamikkut kakiorneqarput, tassuunalu ilaqutariinnermut inuiaqatigiillu iluanni inuunerat qanoq inissisimanersoq takuneqarsinnaalluni. Atisaminni aamma aarnuaqarput.

Ilerrit qatanngutigiinnit Hansimit Jokum Grønvoldimiillu Uummannarmiunit nassaarineqarsimapput ukioq 1972-imi.

Timit paniinnarnikut sisamat Nuummi Nunatta Katersugaasiviani inimi immikkoortumiittut alakkarneqarsinnaapput.. Ini saqqummersitap “Qilakitsormiut” ilagaa, tassanilu 1400-kkunni kalaallit atisaat inooriaasiallu saqqummersinneqarpoq. Qilakitsormiut nallanngaviat ilivertut taartutut sanaajuvoq –nassaarineqarfiattut.

Sisamat kingulliit Københavnimi Panum Institutimiipput. Naak Nunatta Katersugaasiviata tigorusukkaluarai, nunatta suli piginngisaanik naleqquttumiitinneqarnissaat pisariaqarpoq.

Issuaaffik: KNR aamma Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu.

Inoqarfitoqqami uani timit paniinnarnikut 1972-mi qatanngutigiinnit marlunnit nassaarineqarput. Assiliisoq: H. Harmsen, © Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu 2024

Ilivernik akornusersuisut

Timit paniinnarnikut ullumikkut Qilakitsumi ilineqarfimminnit ungasissumiipput, tamannalu inuit ilaannut sunniuteqartoq, Sara Næss Elleskov misigaa.

“Inuit ilaasa Qilakitsormiut saqqummersinneqarnerat nuannarinngilaat, iliverminniinngikkunillu eqqissinavianngitsut isumaqarlutik. Ilerrit akornusersorneqassanngitsut, taakku isumaqarput”, taanna oqaluttuarpoq.

“Ilaasalumi saqqummersinneqarnerat kissaatigisarinngilaat. Tamanna killissamik qaangiinertut isigaat”.

Amerlasuulli aamma Nuummi Nunatta Katersugaasiviani saqqummersitsineq takullugu nuannaarutigisaraat aamma misigaa, tassani Qilakitsormiut immikkut inimi saqqummersinneqarput, taamaalillunilu saqqummersitat takorusunngikkaanni tamanna ajornanngitsumik aamma pisinnaavoq.

Sara Næss Elleskov Nuummi Qaagitsi-workshoppimi, siorna Greenland Science Weekimut ilaasumi peqataavoq. Assiliisoq: Emil Stach, Justin Case Productions.

Sara Næss Elleskov Nuummi Nunatta Katersugaasivianut attuumassuteqartuusimavoq, tassanilu takuniaasut tamarmik timinik paniinnarnikunik takunnikkusuttannginnerat nammineerluni misigaa. “Amerlasuut siuaasatik takuniarlugit takoqqinniarlugilluunniit pulaartarput, amerlasuulli aamma takuniaaneq ajorput, taakkumi takuniaaneq killissamik qaangiinertut isumaqarfigisarpaat. Misigisat taakku uppernarsaasersornissaat pissanganartoq isumaqarpunga, taamaalilluta inunnik paniinnarnikunik saqqummersitsigaangatta susoqartarnera misissorsinnaaniassagatsigu” Sara oqarpoq. Assiliisoq: Sara Elleskov.

Aperinikuunngisaannarpugut

Sara Næss Elleskov malillugu ilisimatusarneq arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsumik ingerlanneqarsinnaanngisaannarpoq. Ilisimatusarneq ilisimatusartup isumaanik ingerlataqarfiusarpoq, oqaluttuarisaanermilu qallunaat ilisimatusartut nunap inoqqaavinik ilisimatusarnermi siunnerfiliisuusarput. Taamaammat tamanna qanoq ililluni pineqartunut attuumatinneqarsinnaava – tassa kalaallit namminneq siuaasamik ilisimatusarfigineqarnerannut qanoq isiginnippat? Kinguaanut qanoq isumaqarpa? Tamanna maanna paasiniartussanngorpaa.

“Tamanna ilisimatusarnerup maanna ingerlanneqartup ajornartorsiutaaneranik isumaqartariaqanngilaq. Naluarpulli, aperinikuunngisaannarpavummi”, taanna oqarpoq.

Kinguaajusut oqaluttuaat tusarnaaraangakkit, itsaq inuit pillugit qanoq ilisimatusartoqarnissaannik aalajangiinissamik periarfissikkusuttarnerat patsisaava?

“Ph-d-ngorniatut taamatut oqartussaaffeqanngilanga, oqaluttualli innuttaasut inuillu piffimmi taakkunannga nassaarfiusut akornanniittut saqqummiukkusuppakka. Taakkumi aamma Kalaallit Nunaanni ilisimatusarnermik sunnerneqarput.”

“Tamatumalu saniatigut ilisimatusarnerup Kalaallit Nunaannut attuumassuteqarlunilu Kalaallit Nunaannit aallaaveqartussaanera pillugu nuna tamakkerlugu periusissiaqarpugut. Suut naapertuunnersut qanorlu Kalaallit Nunaannit aallaaveqalersissinnaanerigut takutitseqataaffigerusuppara”.

Juulimi apersuiartorluni Uummannamut utissaaq.

Sara-p misissuineranut peqataarusuppit?

Misissuinermi nunatsinni innuttaasut saanikulianut timillu paniinnarnikut pillugit ilisimatusarneq qanoq isumaqarfigineraat sammineqarpoq. Ilaatigut inuit timaasa sinnerinik ilisimatusarneq aammalu saqqummersitsineq pillugit qanoq isiginninnerannik apeqquteqarpoq.

Apeqqutinik immersuiffiup immersornera 5–10 minutsinik sivisussuseqassangatinneqarpoq. Apeqqutinik immersuiffimmut link–imik pissarsiniaruit Sara attaveqarfigisinnaavat uunga: sane@uni.gl.

Apeqqutinik immersuiffik kalaallisut danskisut akineqarsinnaavoq. 31. juli 2026 akissuteqarnissamut periarfissaq kingulliuvoq.

Grønland Inuit Kulturi Local community Oqaluttuarisaaneq

Sara-p misissuineranut peqataarusuppit?

Maya Sialuk timit panernikut pillugit suliniummi ilisimatusartunut anersaakkut ittutigut ilitsersuisuuvoq

Manumina: Meeraanermi illinerniit ilisimatusartutut misissuiartornermut