Qalasersuarmi takornariartaassuarmik umiusoqalissagaluarpat, upalungaarsimanikkut piareersimaniassagatta, piareersaasiorluta aallartereerutta iluaqutissartaqassagaluarpoq.
Allaatiginnittoq Laura Philbert , Polarfronten
Silaannap allanngornerata kingunerisaanik, Issittumi sikup aakkiartornera ilutigalugu immakkut ingerlavissat amerliartorput. Imaatigut angallanneq periarfissarissaariartorpoq, assersuutigalugu takornariartaassuit angallavigisinnaanngorpaat ammattaaq niueqatigiinnikkut Europap Asiallu akunnerani angallassisinnaanissamut periarfissaqalerpoq. Issittup imartaani angallattoqarsinnaalernera, aningaasatigut siuariaateqarsinnaanissamut, ammaassinerugaluarluni aamma illua-tungaani imaani navianartorsiortoqalersinnaanera annilaanngatissaavoq, taama Ilisimatusarfimmi Ilisimatooq Uffe Jakobsen ilimasaarivoq.
”Imaani annaassiniaasarnerit qiviaraanni, takuneqarsinnaavoq annaassiniaasarsimanerit tamangajaqqeqqinnaamik iluatsittarsimasut. Imaappoq ulluinnarni ajutuulernerni annaassiniaasarnerit nammassinnaavagut, apeqquterujussuarli aajuna, takorloorlugu ulloq taanna ass. takornariartaassuarooq tusinterpassuarnik ilaasulik issittup imartaani tikikkuminaatsumi umiusoqalissagaluarpat, iliuuseqartoqarsinnaanera takujuminaappoq” taama oqarpoq.
Uffe Jakobsen ilimatuussutsikkut misissuinermik ingerlassami MARPART´imik taaguutilimmi peqataasimavoq, tassani ilisimatuullu allat, ilanngullugit misissuiffigaat issittup imartaani angallanneq,ulorianartorsiorfiulersinnaasut nunallu allat akornanni sillimaniarnikkut suleqatigiittoqarsinnaanissamut periarfissanik ujarlerlutik.
Kalaallit Nunaannut ajornartorsiuterujussuaq
Annaassiniaasarnernerit iluatsiffiata 100 ´miingajannerata takutippaa imaatigut ajutuulersunik annaassiniaasarnitsigut aqutsisinnaalluartugut. Imaatigut angallattutigut kisitsisit, 2005´p 2015´nillu iluani, annikitsuinnarmik amerliallassimapput. Taamaattumik umiarsuit angallannerulernerat namminermini aarlerinartorsiortitsilernavianngilaq, taama nassuiaavoq Uffe Jakobsen.
Kisianni silaannaap allanngoriartornera ilutigalugu imaatigut angalaffiusinnaasut, inoqarfinnut ungasissumi nutaat pinngorarput, unammilligassallu nutaat tassuunatigut puttussuutissapput, siunissami upalungaarsimanissap iluani artukkiisinnaasut – ingammik annaassiniaanikkut isumagisassartaat, Kalaallit Nunaata pisussaaffiisa iluaniippata, ikiuisinnaasullu sullissisussat ungasingaaramik takkuteriaannaanatik.
Aporfik taannarpiaq Uffe Jakobsenip ilisimatooqataasalu, ilimatuussutsikkut misissuinermik ingerlassaminni MAREC´imi, sammivaat, Issittup imartaani annertuumik ajutoorujussuartoqalissagaluarpat, sillimaniarnikkut nunat assigiinngitsut akornanni suleqateqalersinnaanissarput ilanngullugu qimerloorpaat. MAREC, ilimatuussutsikkut misissuinermik ingerlassamit, MARPART´imit pinngortuuvoq.
”Kalaallit-Nunaanni aporfiunerpaavoq nunap isorartunerujussua atortutigullu pikkarliuuteqarnerujussuaq taakkualu nassataannik qisuariaateqartoqarsinnaanera kigaalluni. Avinngarusimasumi ajutoortoqartillugu, apeqquterujussuusarpoq nalaatsornerinnakkut, upajariaannarnik qanittuanniittoqarnersoq. Umiarsuusinnaapput namminerisaminnik angalasut, sorsuutaasinnaapput, ajutuulerfiup nalaatsornerinnakkut eqqaaniissimasut, taamaanngippat annaassiniaasussanik utaqqerujussuartariaqalissapput” taama Uffe Jakobsen oqarpoq.
Aamma taama oqaluttuarpoq umiarsuarni sorsuutini naalagaq Kangillinnguanilu alapernaarsuinermut ingerlatsivimmi qullersaq Michael Hjorth, nunatsinni nunattalu eqqaani illersornissaqarfiup suliassaanik isumaginnittuusoq taakkununnga suliassanut ilaavoq nunatta imartaani navianartorsiortoqartillugu ujaasisarnerit annaassiniaasarnerillu.
”Navianartorsiortarnerit Kalaallit Nunaata kujataani kitaanilu pigajunnerupput, avinngarusimasunili ajutoortoqartillugu, apuunniarnerput sivisusinnaasarpoq. Kalaallimmi Nunaat angisoorujorujussuuvoq, isorartunersualu unammillernarnerpaanut ilaalluni.”
