Maya Sialuk timit panernikut pillugit suliniummi ilisimatusartunut anersaakkut ittutigut ilitsersuisuuvoq

August 25, 2025 | Written by Christine Hyldal

Written by Christine Hyldal

Maya Sialuk Koch Madsen anersaakkut ittutigut ilitsersuisutut kakiornernillu immikkut ilisimasalittut qulakkeerissaaq siulitta kulturiannik anersaakkullu ittutigut inuunerisaannik ilisimatusarnerup ingerlarngani annaaneqannginnissaat.

Ukiup ataatsip matuma siorna timit paniinnarnikut tallimat Københavnimut tikiunneqarput. Karsini qisuusuni USA-mit nassiunneqarput, ukiuni hundredengajanni Harvard Universitymiitinneqarsimallutik.

Taakku 1929-mi nunatta kujataaniit iliverni ujajarneqarsimapput, ukiunilu arlalinni nunatsinnut eqquteqqinneqaqqinnissaat sulissutigereerlugu maanna timit paniinnarnikut Københavnimiikkallassapput Kalaallit Nunaanni inissinneqarsinnaalerserlugit.

Timilli paniinnarnikut nunatsinneersut eqquteqqinnissaannik suliniut imaannaanngitsoq aatsaat aallartilaaginnarpoq. Suliniut aningaasaateqarfinnit kroninik millionilinnik tapersiivigineqarsimavoq, ilisimatusartullu ilisimatusarnermik suliaqarfinnit assigiinngitsunit arfineq-marlunneersut timit paniinnarnikkut inuunerisimasaat toqunerallu paasisaqarfiginiarlugit qanimut suleqatigiipput. Qaammammi matumani ilisimatusartut suleqatigiit taakku nunatta kujataanukassapput timit paniinnarnikut ilivii nunaqarfigisimasaallu misissuivigiartorlugit. Taakkununnga ilaassaaq Maya Sialuk Koch Madsen, Inuit Tattoo Traditionsimik piginnittuusoq.

Taassuma siulitta ukiuni tusindilinni kakiornernut atatillugu ileqqui nunasiaataalernerullu siorna upperisaat misissuivigisimavai, maannalu timit paniinnarnikut kakiorneqarsorineqarmata kakiorneri misissuivigisussanngorpai. Aamma ilisimatusaatigalugu suliniummi anersaakkut ittutigut ilitsersuisuuvoq, suliniummillu ’Angerlartunnguanik’ taaguuseeqataasimavoq.

”Matumani ernioqqittarneq eqqarsaatigineqarpoq, anersaakkut ittutigut inuunerup pilerfianut ilaammat,” Maya Sialuk Koch Madsen oqaluttuarpoq.

Timik panernikumik pappimik qallersimasumik assiliineq. Ilisimatusartut suliniutip aallartinnerani assinik sorlernik takutitsisarnertik suli mianersuuppaat. Asseq: C.K. Madsen

Paasissutissat: Maya Sialuk Koch Madsen

Qeqertarsuarmiu

1969-imi inunngorpoq

Kakiuisartutut ilinniarsimasoq

Timimi eqqumiitsulianut nunasiaatinngornerlu sioqqullugu upperisamut atatillugu kulturikkut kingornussanik tigussaanngitsunik nammineq ilikkakkaminik ilisimatusartutut imminut taagorpoq.

2010-mi Inuit Tattoo Traditions pilersippaa, siulitta kakiornerisa saniatigut misissuinermi ingerlatitseqqiinermilu suliniutaalluni, ukiuni tusindilinni arlalinni ileqqorineqarsimasut atuutilerseqqinneranut pissutaaqataasoq. Ileqqoq tamanna inerteqqutaalerpoq Hans Egedep 1721-mi kristumiussuseq Kalaallit Nunaannut eqqummagu.

Uinilu, Christian Koch, Svendborgimi najugaqarpoq. Taannattaaq suliniummik ingerlatseqataavoq Nunattalu Katersugaasiviani tullersortaalluni katersugaasivilerisuullunilu.

Eqqumiitsulerinerunngilaq

Apersuinerup matuma isumaqatigiissutigineqannginneranili Mayap pingaartippaa spirituel vejlederitut inissisimaffimmi eqqumiitsutut saqqummiunneqannginnissaa.

”Angakkutut ileqqunik atueqqilersunut ilaasutut isigineqarnissara annilaangageqaara,” oqarpoq.

”Oqartoqareerpoq timit panernikut sorusunnersut aperineqartariaqartut… uangalu tamanna isumaqatiginngilluinnarpara, tassami soorunami kinaluunniit ujajarneqarusussanngilaq. Sapinngisarpulli tamaat atorlugu taakku ataqqiniarsinnaavavut sapinngisatsinnik taakkua eqqarsaataannik paasinninniarnitsigut,” oqarpoq aalajangersumillu ima oqarluni:

”Uanga suliassara tassaaginnarpoq suliniummi akunnermiliuttuunissara kalaallisullu eqqarsartaaseqanngitsunik eqqumaffiginnillungaluunniit siunnersuinissara. Anersaakkut ittutigut inuunerup pilerfia ataqqineqartariaqarpoq.”

”Ilaat akiseeralerneqarsimapput innangalluarniassammata,” Maya Sialuk Koch Madsen oqaluttuarpoq. Asseq: Roberto Fortuna

Ajortumik pineqarput

Timit panernikut piffissami kinaassuseqanngitsutut isigineqarlutik iliverminnit peerneqaramilli ajortumik pineqarsimapput.

”Tamanna allannguivigerusupparput. Taakkua oqaluttuassartaat iluamik oqaluttuarisariaqarparput. Kikkuusimappat? Sunik nerisaqarsimappat? Sumik toqquteqarsimasinnaappat? Qassinik ukioqarlutik toquppat?”, Maya Sialuk Koch Madsen oqarpoq.

”Una oqaasinnaaraarput: Uagut timit panernikut sullissavavut, imaanngitsoq taakkunannga sullinneqassasugut. Assersuutigalugu selfienik taakkua ilaaffigisaannik ikkussisoqarneq ajorpoq. Kikkut tamarmik ataqqinnittorujussuupput.”

Maya Sialuk Koch Madsenip suleqataasalu timit panernikut misissuivigeqqissaarsimavaat.

”Qanoq innerat tupinnanngilaq assartorneqarlutillu paarlaassorneqartarsimammata,” oqarpoq.

”Ammit sorliit sorlermut atanersut paasiniaavigaarput. Immikkoortiteriffigissavavut timit tamarmik immikkut pii eqqortumut atatilerlugit.”

Oqaluttuarpoq timit panernikut sorliit arnaanersut angutaanersullu qanorlu pisoqaatiginersut suli ilisimaneqanngitsoq. Siornatigut paasissutissiissutigineqarsimavoq 1600-kkunneersuusinnaasut.

”Suliamut atatillugu ataqqinneqaanga. Kulturikkut kingornussat taama annertutigisut suliaralugit imminut annikiginaqaaq,” Maya Sialuk Koch Madsen oqarpoq.

Asseq: C.K. Madsen

Suliniut Angerlartunnguit

1929-mi timit panernikut 15-it kujataani Uunartup qeqertaani ilivernit peerneqarput takusassarsiorluni angalasumit Amerikamiumit Martin Lutherimit.
Taassuma taakku USA-liaappai.

Taakkua saniatigut niaqqut saarngi inuillu saarngi assigiinngitsut inunnit katillugit 97-ineersut peerneqarput.

Ullumikkut inuit timaat panernikut tallimaannaat kiserngorupput. Taakku 1929-miilli Harvard Universityp kælderianiitinneqarsimapput.

Taakkua nunatsinnut utertinneqarnissaat Nunatta Katersugaasivianit ukiorpassuarni sulissutigineqarpoq. Kalaallit Nunaanni taakku inissinneqarsinnaalernissaata tungaanut Danmarkimiitinneqassapput.

Suliniut tamanna ilisimatusartunit Nunatta Katersugaasivianeersunit Allagaateqarfianeersunillu, Danmarks Nationalmuseumimit, Odense Museumimit, Retsmedicinsk Instituttimit, Københavns Universitetimi GLOBE-instituttimit, Inuit Tattoo Traditionsimit, Peabody Museum of Archaeology and Ethnologymit, Harvard Universitymit Islands Universitetimillu suleqatigiissutigineqarpoq.

Ilisimatusartut suleqatigiit aamma timit panernikut najugaqarfikuinik ilerrinillu misissuissapput. Pilersaarutigineqarpoq suliniut 2027 tikillugu ingerlanneqassasoq.

Ilinniarnertuunngorsimanngilaq

Maya Sialuk Koch Madsen ilisimatusartut nalinginnaasumik pisarnerattut ukiorpassuarni ilisimatusarfimmi ilinniagaqarsimanngilaq. Oqaluttuarporli ilinniagartuut silarsuaanniinnissamut piareersimalluartutut misigaluni, ilaatigummi Oxfordip ilisimatusarnermi ilitsersuutaani kapitalinik allaqataasimavoq.

”Ph.d.-nngorsimasunilli ulloqeqqasioqateqartuaannarpunga, aamma ilinniarnertuunngornikuunngilangaluunniit. Malugisinnaasarpara uanga ilikkarsimanngisannik iluaqutissaqartartut. Uangali allaanerusunik pisinnaasaqarpunga,” Maya Sialuk Koch Madsen oqarpoq.

”Uanga timit panernikut kulturerisimasaannit aallaaveqarpunga siulittalu silarsuarmik isiginnittaasiannik paasinnissinnaassuseqarlunga.”

”Nakorsat eqqartuussivinnut misissuissussisartut timinik misissuineq sungiusimavaat. Suliarinnipallattarsorinarsinnaagaluarput, taamaanngillalli. Oqartarput: Piareerpit? Una illuanut saatilerpara, maanna kivippara. Karsi nutaaq aajuna, matua ammalerpara – piareerpit? Piumagaannilu uniimisoqarsinnaavoq anersaartulaarniarluni eqqarsaatinillu ’nassiussilaarniarluni’. Taamatut anersaakkut ittutigut inuuneqarnissaq matumani pingaaruteqarpoq. Eqqarsartaatsit marluk silarsuillu marluk akornanni oqaluttaasutut ippunga. Tamannalu pimoorulluinnagassatut isigaara.”

Asseq: Maya Sialuk Koch Madsen

Siutimikkut pututinnerit

Maannamut Maya Sialuk Koch Madsenip paasisimavaa timit panernikut siutimikkut pututissimasut, toqusimasullu kakiortissimasorigaanni ingerlaanna infrarødinik assiliisoqartarpoq. Takuneqariaannaanngitsunimmi kakiortissimariaannaapput.

”Kakiortinnernik nassaarnissara naatsorsuutigaara. Tamatumunnga pissutaasut ilagaat Amerikamiunit nalunaarusiarineqarsimammat, aammalu kakiortissimanngippata eqqumiissammat. Taamanikkut nalinginnaalluinnarpoq,” Maya Sialuk Koch Madsen oqarpoq. Taanna qaammammi matumani nunatta kujataani ilisimatusarluni misissuiartornissaminut qilanaarpoq.

Tamaani imaq taakkua inuussutissarsiorfigisimasaat qaarsullu isikkivigisimasaat alakkassavai.

”Suliniut tamanna imaannaanngeqaaq. Inuppalaarfiungaarmat qamuuna attortittarpunga. Tamatuminnga suliassaqalernera pingaarteqaara, arnatullu kalaallitut taamatut suliaqarsinnaanera isumalerujussuuvoq.”

Asseq: Peabody Museum

Ataqatigiilersitsineq Danmark Ilisimatusarneq Kalaallit Nunaat Kulturi