Manumina: Meeraanermi illinerniit ilisimatusartutut misissuiartornermut

October 6, 2025 | Written by Christine Hyldal

Uummannami misissuineq. Assiliisoq: Mette Mørup Schlütter

Manumina Lund Jensenip nunatta kitaani avannaanilu piniartut ilisimasaqarluartullu qanimut suleqatigai. Taakkua oqaluttuaat ilisimatusarnermini atorpai.

Manumina Lund Jensen Sisimiuni mikisunnguullunili uumasunik nuannarisaqartuuvoq. Marlunnik ukioqarluni Qulummik atilimmik kaniinaatitaarpoq, Kulummik atilimmik hamsteriutitaarluni, Naalanngimillu atilimmik qimmeqarluni. Perorami nammineq inuunermini sulinerminilu uumasunut qanittuarpoq.

”Anaanaga meeraalluni Knud Rasmussenip atuakkiaanik atuartarsimavoq, takorloortarsimavaalu Qaanaami eqqaanilu najugaqarnissani. 1981-imi ilaqutariiulluta tamatta Qaanaamut nuuppugut, qimmivut nassarlugit,” oqaluttuarpoq.

Qimmit qimuttut ateqarput

Tallimanik ukioqarnerminiit qulinik ukioqarnini tikillugu ilaquttanilu Qaanaamiipput, piffissarlu tamanna kinaassutsiminut ilusiliisutut eqqartorpaa. Qaanaamiinnerminni qimussimik angalasarput, puisinniarlutik appaliarsunniarlutillu, aammalu amaqqut nannullu pillugit oqaluttuartunik tusarnaartarlutik. Qimmit qimuttut ateqartinneqarput, oqaluttuassartaqarput atorneqarlutillu. Qimmeq arnaviaq, Kiinaki, qimmermit angutivissamit piniartup Moses Petersenip amaqqunik siuleqarneragaanit ilumitinneqarpoq – taamaalillunilu qimmit amaqqullu imminnut atassuteqarnerisa oqaloqatigiissuteqartarnerat Manuminap inuunerani pissusissamisoorluinnalerpoq.

Amaqqup tumai. Assiliisoq: Arrutaq Kujaukitsoq

Paasissutissat:

Manumina Lund Jensen ph.d.-nngorniuteqarpoq Issittoq pillugu ilinniarfimmi – piorsarsimassutsikkut, oqaatsitigut inuiaqatigiinnilu pissutsit pillugit.

Qimminik qimuttoqarfinni, inuit, uumasut piniarnermullu kulturip pioqatigiinnerat pillugit ilisimatusarnermini Kalaallit Nunaanni sumiiffippassuit ilaatigut uku tikissimavai: Sisimiut, Siorapaluk, Savissivik, Qaanaaq, Saattut, Uummannaq, Qasigiannguit, Ilimanaq, Oqaatsut, Ilulissat aamma Kangerlussuaq.

Inunnik ilaatigut Tasiilameersunik, Qaqortormiunik sumiiffinnillu allaneersunik apersuisarsimavoq.

Apersuinerit danskisut, kitaamiusut inuktullu ingerlanneqarsimapput, apersorneqartut oqaatsit sorliit atorlugit apersorneqarusunnerat apeqqutaalluni.

Misissuineq tamanna Kalaallit Nunaanni qimuttunik qimmeqarfinni ilisimasanik aammalu inuit, uumasut avatangiisillu sumiiffinni ataasiakkaani assigiinngitsunik isiginnittaaseqarfigineqarnerannik paasisaqarfiulluarsimavoq.

Avannaarsuani Inglefield Landimi issittup amarua. Kiinaani simernernit takuneqarsinnaavoq nereqqammersimasoq. Assiliisoq: Mark Hutchison

Oqaluttuat ilisimaneqareersullu ilisimatusariaatsimut ilaapput

Oqaluttuatigut kingornussarsiarpiaat ullumikkut Manuminap ilisimatusarnerani pingaarnersaapput. Suliai suleriaaserineqartartunit nalinginnaasunit allaanerullutik nunaqavissut oqaluttuaannik ilisimasaannillu tunngaveqarput.

”Piniartorsuugaluup Sekuvsuna Mitip (1919-2004, aaqq.) amaqqut pillugit nannunniarnerillu pillugit nammineq misigisimasaminik oqaluttuassarsiaminillu unikkaarfigisarpaanga. Tamakku pillugit paasissutissat atuakkani qaqutiguinnaq nassaassaasarput, nalunaarsunngikkutsigillu annaariaannaavavut,” oqarpoq.

Erseqqissaavoq oqaluttuat misigisalikkersaarutillu allakkatulli nalunaarsukkatullu uppernassuseqartigisinnaasut – ingammik inuiaqatigiinni oqaluttuarsiat allattunngikkaluarlugit kinguaariinnit kinguaariinnut ingerlateqqinneqartarfianni.

”Piffissap Co-creation of knowledge-imik taaneqartartumik atuiffiusup nalaaniippugut –ilisimatusarfigineqartunik assigiinngitsunik, nunaqavissut ilisimasaannittaaq, tapertariissitsilluni ilisimasanik pilersitseqatigiittoqartarpoq. Nunaqavissut ilisimasaat tunuliaqutaatiinnarnagit ilisimatusarnermi allatulli ilisimatusarfigineqartussatut inissisimatillugit,” oqarpoq.

Qimmit Saqqarmiut. Assiliisoq: Carsten Egevang

Nunarsuarmi qimmit pisoqaanersaat

Kalaallit qimmiat qimuttoq Guinness Rekordbogimi 2026-moortumi nunarsuarmi qimmit pisoqaanersaattut allassimalerpoq.

Kalaallit qimmiata qimmini pisoqaanersaanera Qimmeq pillugu suliniummi misissuinerni paasineqarpoq.

Ukiut 4.000-ingajaat matuma siorna qimmeq qimuttoq Alaskamiippoq Sibiriamillu naggueqarluni, taassuma siulii ukiuni 9.000-ini issittumut naleqqussartarsimallutik.

Qimmilli qimuttut ikiliartorput. Ullumikkut kalaallit qimmii qimuttut 15.000-it missaanniipput, ukiunilu qulikkaani kingullerni affaannanngorlutik ikileriarujussuarsimallutik.

Ittoqqortoormiini piniartoq. Assiliisoq: Carsten Egevang

Ilulissani qimmeq. Assiliisoq: Carsten Egevang

Amaqqut qimmit qimuttut nuliuffigaat

Kalaallit qimmiat qimuttoq qimmitut allatulli amaqqunit naggueqarpoq, qimmilli issittumeersut qimminit allaninngarnit issittup amaruinut akulikinnerusumik akulerunneqartarsimapput. Tamanna paasineqarpoq Qimmeq pillugu suliniummi ilisimatusarnermi, kalaallit qimmiata qimuttup nagguianik, peqqissusianik kulturikkullu pingaaruteqassusianik misissuiffiusumi.

Manumina Lund Jensenip paasissutissiisuisa ilaat oqaluttuarput piniartut, ilaatigut Avanersuup nalaaniittut, qimmitik qimuttut amaqqunit nujuartanit nuliuffigitittarsimagaat. Taamaaliortarsimapput qimmitik nukittunerullutillu silatunerullutillu sukkanerullutillu naamasaatiginneruniassammata piniarnermilu – ingammik nannunniarnermi – iluaqutaalluarniassammata. Qimmilli amaqqunik akusat ataatsimooqatigisartagarinngisaminnut navianarsinnaasarput.

Akulerutsitsisoqartarsimagaluartoq Qimmeq pillugu suliniummi DNA-p ilisimatusarfigineranit erserpoq ullumikkut kalaallit qimmii qimuttut amaqqunut akusaanerannut aavini takussutissaqanngitsoq. Taamaattumik amaqqunik qimminillu akulerutsitsisarneq Kalaallit Nunaanni tamarmi nalinginnaasimagunanngilaq, sumiiffinnili piffissanilu aalajangersimasuni akulerutsitsisoqartarsimavoq.

Manumina Lund Jensenip ilisimatusarfigisaanittaaq erserpoq nanorriutinik nannunniartarneq piniartorsuarmit pikkorillunilu ataqqisaasumit atugaalluarsimasoq. Silalli pissusiata allanngoriartorneratigut, ingammik immap sikuata aakkiartorneratigut, nannunniartarneq inugguarnut ajornakusuulersimavoq.

Paasisat tunissutitut ipput – paasissutissinneqartarpugut paasissutissiisarlutalu

Manuminap ilisimatusarnermini pingaartippaa nunaqavissut ilisimasaminnik ingerlatitseqqiisimasut akillugit tunniussaqarnissani.

”Neriuutigaara uannik paasissutissiisimasut misigissasut suliakka tarrarsorfigisinnaallugit. Suliama ileqqorissaarnermik ataqqinninnermillu tunngaveqartumik suliarinissaat uannut pingaaruteqaqaaq,” oqarpoq.

”Uannik paasissutissiisimasut ikiortigisimanngitsuugukkit makku ilisimatusarfigisinnaasimassanngikkaluarpakka. Taakkua ilisimasatik uannut ingerlateqqippaat, taamaaliorsimanngitsuuppatalu allaaserisakka allassinnaasimassanngikkaluarpakka. Qujamasoqaanga.”

Grønland Ilisimatusarneq Inuiaqatigiit Kalaallit Nunaat Kulturi PhD Uumassusililerineq