Grønland

Juliusip paasisimavaa eqalussuaq ukiuni 100-ni piaqqisinnaasoq

Greenland shark, researcher Julius Nielsen, Arctic Hub, Greenland Research, Greenlandic Institute of Natural Research, University of Copenhagen

Eqalussuit ukiuni 100-ni uumareerlutik piaqqiorsinnaanngortarnerat aalisarnermik aqutsisoqarfinnit aarlerinartutut isigineqarpoq. Julius Nielsenilli saniatigut eqalussuarniartoqarajunnera ajornartorsiutitut isigineqartariaqarsorinngilaa.

 

Allattoq Signe Ravn-Højgaard

 

Julius Nielsen ilisimatusartut amerlanersaasa angussallugu takorloorsinnaasimanngisaannik angusaqarsimagaluarluni oqarataanngilaq. 2016-imi ilisimatusarnermini paasisai ilisimatusarneq pillugu atuagassiat ataqqisaanersaasa ilaata saqqaani eqqaaneqarput. Ilisimatusarfigisai nunarsuaq tamakkerlugu aviisini allaatigineqarput.

 

Julius Nielsenip taassumalu Pinngortitaleriffimmi, Københavns Universitetimi suliffeqarfinnilu arlalinni suleqataasa paasisimavaat eqalussuit siornatigut ilisimasatsinnit sivisunerujussuarmik uumasartut. Paasisimavaammi allaat ukiut 400-t missaanni uumasinnaasut! Ukiullu qasserpiaat uumasinnaanerat aalajangersumik oqaatigineqarsinnaanngikkaluartoq qularnanngilaq eqalussuit sivisoorujussuarmik uumasartut.

 

Ilisimatusartoqatigiittaaq paasivaat eqalussuit arnavissat piaqqiorsinnaanngoraangamik ukiuni 100-ni uumareersimasartut.

Paasisat taakku nunani tamalaani aalisartut peqatigiiffiini isumakuluutigineqarput, eqalussuimmi Kalaallit Nunaanni Atlantikup avannaani kilisaatinit ningittakkersortunillu saniatigut piniagarineqartarput. Tamatumannga erserpoq eqalussuit ikippallaaleriaannaasut – eqalussuimmi piaqqisinnaasut piniagarineqarlutik toqugaangata aatsaat ukiorpassuit qaangiukkaangata eqalussuit kinguaariit nutaat pilersinnaasarmata. Taamaattumik aalisariaatsit ilaat nungusaataanngitsutut uppernarsaaserneqarsimagaluartut uppernarsaammik annaasaqaataaratarsinnaapput, siunertarinagu eqalussuit amerlavallaat pisarineqartarpata.

”Aatsaat 100-leereerlutik piaqqiorsinnaanngortaraluartut ukiuni 100-nit amerlanerusuni piaqqiorsinnaasarput.” Julius Nielsen.

 

Ilisimasat amerlanerusut

Uumasut aatsaat 100-leereerlutik piaqqiorsinnaanngorsimasut saniatigut piniagarinerisigut ikileriaannaasorineqarsinnaagaluartut Julius Nielsen naapertorlugu tamatuminnga isumakuluutiginninneq kukkulluni isummiussanik tunngaveqarsinnaalluarpoq.

 

Juliusimi isumaqarpoq eqalussuit pillugit ilisimasaqarnerulernikkut oqartussaasut piniarnermut killilersuutinik pitsanngorsaasinnaassasut. Neriunnarpoq tamatuma kinguneranik isumakuluttoqannginnerulissasoq sumiiffinnilu killilersuinissap pisariaqanngiffiini saniatigut piniarnermut killilersuisoqannginnerulissasoq. Paarlattuanilli aamma ilisimatusarnikkut immikkut mianersorfissat eqqumaffigineqalersinnaapput, ilaatigut eqalussuit angillutillu ukioqqortullutillu piaqqiorsinnaasut sumiiffinni taakkunaniittarmata. Aalisartullu eqqortumik periaaseqarlutik saniatigut eqalussuarniartarnissartik ilinniartariaqarpaat.

 

”Qajassuussigaanni eqalussuaq pisarisimasaq imaanut utertinneqarsinnaavoq. Tamanna eqalussuarniartarnerup eqalussuaqassutsimut qanoq sunniuteqartarneranik naliliisussaatilluni pingaaruteqarsinnaavoq,” oqarpoq.

 

”Isumaqarpunga eqalussuup sananeqaataanut pissusiinullu tunngasunik tamanik ilisimasaqartuugaanni isumakuluutigineqannginnerussagaluartoq. Isumaqarnarsinnaavoq eqalussuit piaqqiorniaasaartartut taamaattumillu ikittuinnarnik piaraqartartut, uangali piaqqiungaatsiartarsoraakka!” Julius Nielsen oqarpoq imalu nangilluni: ”Aatsaat 100-leereerlutik piaqqiorsinnaanngortaraluartut ukiuni 100-nit amerlanerusuni piaqqiorsinnaasarput. Ukiorpassuanngulersuni ukiut tamaasa hundredelinnik, immaqa allaat tusindilinnik, pisaqartoqartarneranit erserpoq piaqqiorluartartut. Eqalussuup sananeqaataa eqqarsaatigalugu aalisakkatut nalinginnaasutulli isumakuluutigisariaqartiginngillat. Qanorpiarlu sananeqaateqarnerat paasiniassavarput,” Julius Nielsen oqarpoq.

 

Taamaattumik Julius Nielsenip eqalussuit ilisimatusarfigiuarsinnarpai taakku pillugit ilisimasakikkatta.

Ukiut ingerlanerini aammattaaq ilisimatusarfigisimavaa sunik nerisaqarnersut, piaraat qanoq amerlatigisarnersut sumilu piaqqisarnersut. Eqalussuit piaraannik erniorlaanik akuttusoorujussuarmik pisaqartoqartarpoq, Atlantikullu imartaata qeqqani immap iluani uiguleriinnik qaqqaqarfinni kujasingaatsiartumi pisarineqarsimasarput. Sumiiffiit taama ittut umiarsuarnit ilisimatusaatinit aalisariutinillu aalisarneqarpiarneq ajorput, taamaattumillu immani taakkunani sunik uumasoqarneranik ilisimasaqarpiartoqanngilaq.

 

Eqalussuit piaraannik nassiussineq

Taamaattumik Julius Nielsen pissangaammerpoq aalisartup kilisaammeersup emailikkut allaffigimmani eqalussuarmik angisuumik pisaqarnermik saniatigut eqalussuit piaraannik marlunnik pisaqarsimallutik. Aalisartup eqalussuaq angisooq taanna taakkuninnga marlunnik piaqqeqqammersoraa. Taamaattumik eqalussuit qeritinneqarput Julius Nielsenimullu Københavnimi Zoologisk Museumimut nassiunneqarlutik. Laboratoriamut apuunneqarmata ajoraluartumik paasinarsivoq eqalussuit taakku artit ilaannit allaneersuusut, assingusuusulli.

 

”Tamanna ajuusaarnarpoq, eqalussuarmi piaqqeqqammersimappat piarai uissuumminarsimassagaluaqimmata. Kalaallit Nunaanni siornatigut siumorneqarsimanngillat. Eqalussuillu Kalaallit Nunaanni piaqqisarnersut ilisimasaqarfiginngilluinnarparput – sumi piaqqisarnersut naluuipparput,” Julius nassuiaavoq oqaluttuarlunilu taamaakkaluartoq aalisartup eqalussuarnik nassiussinera nuannaarutigalugu.

Ilisimatusarluarsinnaassagunimi aalisartunik suleqateqarluartariaqarpoq. Eqalussuimmi pillugit ilisimasaqarnerulertoqassappat eqalussuarpassuarnik assigiinngitsunik angissusilinnik sumiiffinnillu assigiinngitsuneersunik misissuisoqaqattaartoqariaqarpoq. Taamaattumik oqaloqatigiartoqattaartarsimavai imaani angalanerminni sunik maluginiaasarnersut paasiniaaviginiarlugit saniatigullu eqalussuarniarnerminnik nalunaaruteqartarnissaannut eqalussuarnillu nassiussisarnissaannut kajumissaarniarlugit.