»Eqqumiitsuliorneq ilisimasanik nutaanik pilersitsisarpoq«

Paasisanik nutaanik pilersitsinissamut allaanerusumik periusissiornissaq aatsaat taama pisariaqartinneqartigaaq. Tamatumani eqqumiitsuliornermi kulturimilu periutsit iluaqutaasinnaapput, taamatut oqaluttuarpoq arnaq Kujataani ilisimatusarfimmik pilersitsinissamut isumassarsisoq. Taassuma Arctic Hub »suliniutitut pingaarutilerujussuartut« oqaatigaa.

 

Allaatiginnittoq Niels Ole Qvist. Assiliisoq: Lise Autogena aamma Leif Josefsen.

Una allaatigisaq, siullermik aviisi paasissutissiissut “Ilisimatusarneq tamanut” Arctic Hub-imit, Sermitsiaq.AG suleqatigalugu, pilersinneqartumi saqqummersinneqarpoq.

 

Narsaq International Forskningsstation Narsap illoqarfiata qeqqani inissisimavoq kangerlummut, Narsap Iluanut Kuannersuarnullu isikkivigissorujussuarmi.

 

Illu ilisimatusarfik anginngitsoq marlunnik quleriilik, annertunerusumik anguniagalimmillu ilisimatusarnermi, nunarsuarmut tamarmut atassutilimmi, qitiusumik aallaaviusoq.

 

Ilisimatuut nunanit tamalaaneersut ilisimatusarfiat, nunap immikkoortuani kujataani kulturikkut ilisimatusarnikkullu suliniutit ineriartortinnerannik samminnittoq.

 

Suliniut ineriartortinneqarlunilu aqunneqarpoq Lise Autogenamit, taannalu nassuiaavoq tamanna isumassarsiarisimallugu ukiuni Kuannersuarni suliniutip aallartisarneqarnerani, taamanikkut illoqarfimmiut tusaajumaneqanngitsutut akulerutsinneqanngitsutullu misigisimasimallutik. Ukiuni taakkunani Narsaq nunanit tamalaanit sammineqarpoq, ilisimatuunillu orninneqartarluni.

 

– Ilisimatusarfik aallaavissatut pilersinneqarsimavoq, ilisimatuunik inuiaqatigiinnut pitsaanerusumik akulerutsitsiffiusinnaasoq, qulakkeerlugulu ilisimatusarnermi suliniutit najukkamit ungasissorujussuarmi kisimi saqqummiunneqartassanngitsut, aammattaarli sumiiffimmi siammarterneqartassanut, nunaqavissunut iluaqutaasumik, Lise Autogena nassuiaavoq, taannalu professoriuvoq,Tuluillu Nunaanni Sheffield Hallam Universitetimi Eqqumiitsulianik, Ilusilersuinermik Tusagassiornermillu Ilisimatusarfimmi pisortaalluni.

 

Kulturip sunniutai

Ilisimatusarfik ilaatigut ilisimatusarnerup eqqumiitsuliornerullu akornanni ataqatigiissoqarneranik pissanganartumik ilisimatusarfiuvoq. Atuartartut ilaat immaqa isumaqassapput taakkua marluk imminnut akerleriittuusut. Nutaamilli suleqatigiinnikkut paasisassanik nutaanik pilersitsisoqarsinnaavoq.

 

– Eqqumiitsuliornermik ilisimatusarneq, eqqumiitsuliat ilisimasanik nutaanik qanoq pilersitsisinnaanerannik misissuinermik ilisimatusarneruvoq, sulisaatsinik tunngavilik. Eqqumiitsuliornikkut kulturikkullu periutsit isiginneriaatsillu atorlugit paasisanik nutaanik pilersitsinissamut allaanerusumik periusissiornissaq aatsaat taama pisariaqartinneqartigaaq, Lise Autogena nassuiaavoq.

 

Eqqumiitsuliornermik ilisimatusarnermi Autogena qaqutigoortumik misilittagartuujuvoq, Europami eqqumiitsuliornermik ilisimatusarfiit pisoqaanersaanni, Cross-Disciplinary Art-imi, 2012-imiilli ulluinnarni pisortaanini pissutigalugu. Taanna erseqqissaavoq kalaallit eqqumiitsuliortut sunniuteqarluartut, inuiaqatigiinnut pingaarutilimmik iluaqutaasumik.

 

– Tassaasinnaapput misigissutsinik ajornartorsiutinilluunniit »titartakkat«, takutinniaruminaassinnaasut. Kalaallit Nunaanni oqaatsinik oqallinneq avissaartuutsitsisinnaammat, eqqumiitsuliat kulturilu peqatigiinnermik pilersitsinissamut pingaaruteqartorujussuupput, aammattaarli suut oqaloqatigiissutigiuminaatsut qaqinneqarnissaannut. Taamaalilluni eqqumiitsuliorneq ilisimasanik nutaanik aamma pilersitsisarpoq, ilisimatusarnermilu periutsinik nutaanik ineriartortitsinissamut paasinninnissamullu pingaarutilimmik ilapittuutaalluni.

 

– Ilisimatusarfiup Kujataani eqqumiitsuliornerup kulturillu ineriartortinneqarnerunissaa aningaasatigut akilersinnaanersoq periarfissarsiorpaa, Lise Autogena oqarpoq.

»Soqutiginaqaaq«

Ilisimatusarfiup atoqqaarfissiorneqarnissaa kinguartinneqarsimavoq, Covid-19 pissutigalugu. Ilisimatusarfilli ornigarneqartalereersimavoq, ilaatigut Ilisimatusarfimmeersoq Ayoe Kristiansen, inuiaqatigiilerinermik ilisimatusarnermi innuttaasut akulerutsinneqartarnerat sammillugu kandidatinngorniartoq. Aamma Amerikamiu ph.d.-ngorniartoq tassaniissimavoq. Taassuma suliniutaa USA-mi The Internet Foundationimit aningaasalerneqarsimavoq, Ayoe Kristensenitullu inuiaqatigiinnik akulerutsitsinissamik anguniagaq sapinngisaminik naammassiniarsimavaa.

 

Campus Kujallermi Perorsaanermut pisortap Per Lykke Søndergaardip uppernarsarpaa perorsaanikkut suleqatigiinneq, ilisimatusarfiup Zane Cooperip Campusillu akornanni aallartissimasaa, ilinniartut pissarsiffigilluarsimagaat.

 

– Zane Cooper akunnerit aappaata affaani »Aatsitassarsiorneq, Teknologii aamma E-affald« sammillugit ilinniartunut 100-nut sammisaqartitsivoq. Cooperip atortut teknologiskiusut, soorlu internettip, nunarsuarmi tamarmi atortussiassanik qaqutigoortunik ujaasinerup, nunatsinnilu ataatsitassarsiornikkut inuiaqatigiit unammilligassasa attuumassuteqarnerat soqutiginarluinnartumik nassuiarpaa. Qularutiginngilara tamanna teknologiip inuillu pillugit apeqqutinut qitiusunut ilinniartut paasinninnerannut iluaqutaasorujussuusoq, Per Lykke Søndergaard nassuiaavoq.

Aallaavik nalissaqanngitsoq

Lise Autogenap erseqqissarpaa ilisimatuutut sammisaqarfinnit tamanit, ilisimasanik nutaanik pilersitsinnaasuneersut, ilisimatusarfimmut tikilluaqquneqartut.
– Massakkorpiaq siulersuisunik najukkamut, nunamut tamarmut nunanullu tamalaanut attuumassutilinnik pilersitsinialeruttorpugut.

 

Suliffeqarfiit kattuffiillu tamatumani suleqatissaqqissut arlallit taavai, soorlu Nunatta Katersugaasivia, Kalaallit Nunaanni Filmiliortartut, Narsap Katersugaasivia kiisalu aalisakkanik suliffissuaqarfiit nunalerisullu.

 

Taassuma Arctic Hubip pilersinneqarsimanera iluarinarteqaa.

 

– Arctic Hub Kalaallit Nunaanni suliniutaavoq pingaarutilerujussuaq, ilisimasassanik nutaanik pilersitsinermi, aammalu sumiiffimmi ineriartortitsinissamut sumiiffimmik tunngaveqarnissap pingaaruteqassusianik, ammasorujussuarmik suliniuteqartoq. Neriuutigaarput Arctic Hub peqatigalugu suliniutit nutaat amerlasuut misilerassallutigit, ilisimatusarfiit assigiinngitsut akimorlugit nunani tamalaani nunallu iluani peqatigiilernernik nalissaqanngitsunik tunngaviliisinnaasunik. Nunami misileraanermik ingerlatsivittut nutaatut suleqatigiinnerit tamakkua ineriartornermut, anguniakkattalu piviusunngortinnissaanut, pingaaruteqarput, Lise Autogena oqarpoq.

Assit
Qulleq Ilisimatuut avataaneersut paasisatik inuiaqatigiinnut siammartertarnissaannik neriorsuisarput. Assiliisoq: Lise Autogena.
Assi 1 Ilisimatusarnermi eqqumiitsuliorneq pingaaruteqarpoq, kalaallillu eqqumiitsuliortui kimittuumik saqqummiussisarput. Aajuna rappertartoq Josef Tarrak Petrussen. Assiliisoq: Leif Josefsen.
Assi 2 Narsami ilisimatusarfik qaqqami isikkivigissumi inissisimasoq anginngikkaluarluni anguniagassarpsuaqarpoq. Assiliisoq: Lise Autogena.