Aalisartut piniartullu ilisimasaat aqqutigalugit pinngortitaq illersorneqassaaq
May 28, 2025
|
Written by Christine Hyldal
Written by Christine Hyldal
Uumassusilerisup Parnuna Egede Dahlip ilisimatusarfigisani innuttaasunik ataatsimiisitsissutigisareerlugit Ph.d. Cup-imi ajugaaniuteqataanissaminut iluaqutigai. Taassuma aatsitassarsiorfiit inuillu ulluinnarni aatsitassanik piumaneqaqisunik avatangiiseqartut qanoq ikioqatigiissinnaanerat pinngortitarsuarlu qanoq ajoquserneqatsaalineqarsinnaanera misissuivigaa.
Kalaallit Nunaanni kangerluit itisuut Københavnip qeqqani qullernit sakkortuunit, pujuusaliuutinit filmiliuutinillu allaaneroqqissinnaanngillat. Parnuna Egede Dahl apriilimi Danmarkimi Ph.d. Cup 2025-p Københavnimi ingerlanneqarnerani ajugaaniuteqataasunut tallimanut ilaavoq. Ukiuni arlalinni ilisimatusarfigisimasaminik minutsini pingasuinnarni aliikkusersuinermi Forskerfestenimik taaguutilimmi saqqummiussisussaavoq. Avataarsualiartartoq Andreas Mogensen naliliisartunut ilaavoq. Saqqummiussinerit tamarmik tv-kkut toqqaannartumik aallakaatinneqarput.
”Pissanganerlunnaqaaq”, Parnuna Egede Dahl oqarpoq, inuppassuit saavanni saqqummiussisussaatilluni annilaangagineqartartoq misigisimagamiuk:
”Generalprøvertilluta oqaasissakka puigorluinnaraluarpakka. Imminulli piumaffigalunga saqqummiussinera ingerlatiinnarpara. Toqqaannartumik aallakaatitsinermi taamaaleqqissagaluaruma qanoq iliorsinnaanera pillugu siunnersorneqarluarpunga. Toqqaannartumik aallakaatitsinerup nalaani unittooqqajaaleraluarlunga misigissuserpassuit aqqusaartoreerakkit saqqummiussilluarsinnaanerulerpunga,” oqaluttuarpoq.
Tuttut piaqqiortarfianni aqqusinniortoqarniartoq
Parnuna Egede Dahl ajugaanngilaq – taassumali Kalaallit Nunaanni aatsitassat nunanit allanit piumaneqangaartut pillugit ilisimatusarfigisimasai aatsitassallu ulluinnarni avatangiiseralugit inuusut innimiginissaannik oqariartuutaa inuppassuarnit – aamma Nuummi Aatsitassanik Suliassaqarfinnut Avatangiisinut Aqutsisoqarfimmi sulisunit – maluginiarneqarput. Tamanna uterfigeqqissavarput.
Parnunap ph.d.-nngorniutaa aatsitassarsiornermik suliaqartut innuttaasullu naapeqatigiittarnerannut aammalu aatsitassarsiornermi suliaqartut innuttaasut kinguaariikkuutaani ilisimalersimasaannik tusarnaartarnermikkut pinngortitamik avatangiisinillu qanoq ajoqusiinaveersaarsinnaanerannut tunngavoq.
Paasissutissat – Aataminit tusartagai
Nunaqavissut misilittakkaminnik oqaluttuaannik tusarnaarusuttarnini Parnuna Egede Dahlip ”aatakkuminit tusartakkaminit” aallaaveqarnerarpaa. Aataava sunngiffimmini piniartarlunilu aalisartarsimavoq, aamma illoqarfimmi najukkamini peqatigiiffimmi siulittaasuusimavoq. Taassumalu piniarnermut killilersuutit naammagittaalliutiginissaat tunuarsimaarfigineq ajorpai illoqarfimmini pisariaqanngitsutut isigigaangamigit. ”Ilaanni biologit tuttut ikinnerujussuartut missiliuuppaat, piniartut amerlaneraasut. Sukannersumik killilersuinerit kingunerattut ukiorpaaluit tamatuma kingorna tuttut amerlavallaalerput sapinngisamillu amerlanerpaat piniarneqartariaqalerlutik. Aatama aallaqqaammulli tamanna pillugu isummani paasiuminartumik annittarpaa,” Parnuna Egede Dahl, nammineq biologinngortoq, oqarpoq.
Photo: Rasmus Egede Dahl
Parnuna Egede Dahlip qangaanerusoq saviminissarsiorfiup innuttaasut aatsitassarsiortitseqatigiiffiullu akornanni aporaaffiusimanera nammineq oqaluttuaraa. Taamani Nuup avannaatungaani aatsitassarsiornialersaartoqarsimavoq, tuttullu piaqqisarfiat aqqusaarlugu aqqusinniortoqartussaalluni. Tuttut eqqissillutik piaqqerusuttarmata tamaanaartarunnaarnissaat tamaani piniartunit aarlerigineqarpoq. Taamaattumik innuttaasunik ataatsimiisitsisoqarnerani nunaqavissut siunnersuutigaat qooroq avaqqullugu aqqusinniortoqassasoq, tamannali itigartinneqarpoq. Tamaani aatsitassarsiorfiliornissaq piviusunngunngilaq, aningaasaqarnikkulli soqutigisat innuttaasut pingaartitaannit pingaarnerutinneqartarnerannut takussutissaavoq. Innuttaasut aatsitassarsiornermik suliaqarfimmit aallartitanik ataatsimeeqateqarnissamut qaaqqusaagaangamik naatsorsuutigisarpaat suliniummut sunniuteqaqataasinnaassallutik, taamaalineranili suliniutit ima ingerlanneqareersimatigisarput annertuunik allannguuteqarnissamut akunnassereersimasarluni.
Nutserisut malinnaaqqatartarput
”Suliniummi siusissukkut siunersiuisoqartaraluartoq ullumikkut pissutsit suli pitsaanerpaaffimminniinngillat,” Parnuna Egede Dahl oqarpoq innuttaasunillu ataatsimiisitsinerni peqataaffigisamini misigisani ima oqaluttuaralugit:
”Aatsitassarsiortitseqatigiiffinnit aallartitat nunanit allaneersuugajupput. Taamaattumik nutserisumik ilaasoqartarpoq, taakkuli eqqartorneqartup iternga tikillugit paasisimasaqanngisaannarput. Aamma oqaatsit atorneqartut teknikkimut ilisimatusarnermullu tunngasorujussuusarput.”
Innuttaasunik ataatsimiisitsinerit najuuffigisami ilaanni aatsitassanik suliniuteqarneq pillugu saqqummiussaqartoq Australiamiu inussiarnisaarluni nutserisumut oqilisaajumallersimavoq. Oqaaseqatigiit qiteqqukkaangamigit unittarpoq nutserisullu nutserereernissaa utaqqeriarlugu oqaasissami sinneri oqaatigisarlugit. Tamannali nutserisumut iluaqutaanngilaq, kalaallisut oqaaseqatigiinni oqaatsit allatorluinnaq tulleriinneqartarmata. Taamaattumik saqqummiussisup oqaatiginiagaasa kalaallisut nutserneqarnerat paasissaanngilaq.
”Aamma kulturikkut unamminiarnartortaqartarput, kalaallimmi ilarpassuisa inuppassuarnut sassarlutik oqalunnissartik nuannarineq ajorpaat,” Parnuna Egede Dahl oqarpoq. Tamatumalu kinguneratut inuppassuit innuttaasunik ataatsimiisitsinerni tusaaneqartutut misigineq ajorput.
Parnuna Egede Dahl Paasisavut-mi ajugaaniuteqataangajappoq. Kingorna Danmarkimi ajugaaniuteqataanissamut qinnuteqarpoq, apriilimilu tv-kkut aliikkusersuinermi Forskerfestenimi ajugaaniuteqataasussanut tallimanut ilaasussanngorpoq. Avataarsualiartartoq Andreas Mogensen Forskerfestenimi naliliisartunut ilaavoq.
Photo: Rasmus Egede Dahl
Drink tea and pee
Ilisimaneqarpoq Namminersorlutik Oqartussat kissaatigigaat namminiilivinnissap angunissaanut pisariaqartunik aningaasaliissuteqartoqartassasoq. Taamaattumik qanoq ililluni tamanna innimiginiarneqarsinnaava tamannalu ilutigalugu innuttaasut aatsitassarsiortitseqatigiiffinnit tusaaneqanngitsutut misigalutik ataatsimiisitsinernit anisarnissaat pinngitsoortillugu?
Parnuna Egede Dahlip allarluinnarmik periaaseqarnissaq siunnersuutigaa: Periaaseq sharing circlesimik taaneqartartoq atorneqarsinnaavoq, ataatsimeeqataasut iloqqasunngorlutik issiaqatigiisinnaallutik, kikkullu tamarmik oqaaseqarnissamut periarfissinneqartarlutik – tamanna kalaallit kulturiannut tulluarnerummat.
Aamma pulaartarneq ”Drink-tea-and-pee”-mik taaneqartartoq atorneqarsinnaavoq, aatsitassarsiortitseqatigiiffimmit aallartitaq innuttaasunut aatsitassarsiorfiusussatut piukkussap eqqaaniittunut pulaarluni. Taava aallartitap tiitortillutik suliniut oqaluttuarissavaa, innuttaasullu pulaarneqartut tamanna pillugu isumartik oqaatigisinnaavaat. Taamaalilluni ’ataatsimiinneq’ torrutiinnagaapajaassaaq, innuttaasut ammanerusinnaassapput, aallartitallu illup tullianukannginnerminni perusuersapallassinnaassapput.
Aallakaatitsinermi aqutsisoq Ulla Essendrop saamerliuvoq, qeqqaniipput ajugaaniuteqataasut Christina Baun, Jonathan Wenstrup, ajugaasoq Nanna Møller Jensen, Parnuna Egede Dahl aamma Rasmus Skov Olesen. Naliliisartut pingasut talerpiatungaaniipput: Avataarsualiartortoq Andreas Mogensen, astrofysikeri Anja C. Andersen ilisimatusarnermullu ministeri Christina Egelund.
Photo: Rasmus Egede Dahl
Immikkoortitsineq taarsiissutissatut
Parnuna Egede Dahlip ilisimatusarfigisaa Nuummi Namminersorlutik Oqartussanittaaq maluginiarneqarsimavoq. Taanna ukioq kingulleq oktobarip 29-anni ph.d.-nngorniutiminik saqqummiussivoq, ullormilu tassani Avatangiisinik Suliassaqarfinnut Avatangiisinut Aqutsisoqarfimmit ataatsimiigiaqqussummik nassitsippoq.
”Ataatsimiinnitsinni ilaatigut nunap inuiisa pisinnaatitaaffii oqallisigilluaqaagut. Namminersorlutik Oqartussani naalakkersueriaaseq atorneqartoq inuiaassutsinik immikkoortitsiffiunngilaq. Nunanili killerni naggueqatittalu nunaanni nunap inuiisa iluaqutissaannik immikkoortitsisoqartarpoq ukiuni qulikkuutaani assigiinngisitsinernut aammalu ammip qalipaataa tunngavigalugu immikkoortitsinermut taarsiissutissatut. Oqartoqarsinnaavoq Kalaallit Nunaat tamat oqartussaaqataaffigisaannik namminersorluni ingerlatseriaaseqartoq – innuttaasulli tamarmik nunaminni aalajangiisinnaaqataanerulissutigisinnaasaminnik peqqissaarnerusumik sullinneqarnissamut immikkut ittumik pisinnaatitaaffeqarput,” oqarpoq.
Taamatut oqarnerit qanoq isummerfigineqarpa?
”Isumaqarput allaffissornertaat imaannaanngippallaareersoq, aamma ammip qalipaataanik immikkoortitsisutut unnerluutigineqarnatik inuit assigiinngiiaat iluaqutissaannik immikkoortitsisinnaanissartik takorlooruminaatsippaat – aalisartut, piniartut, utoqqaat, arnat il.il. pineqanngikkaangata. ”
Imaanngilarli Parnuna Egede Dahl periarfissaaruttoq – tullissaanik Nuummukaruni Aatsitassanik Suliassaqarfimmut tamarmut saqqummiussiartoqquneqareersimavoq.
Ullumikkut suliatit aatakkuit qanoq isumaqarfigaat?
”Aanama tulluusimaarutigeqai. Aataga toqoreerpoq, isumaqarpungali tulluusimaarutigisimassagaluaraanga. Neriuppungalu ilisimatusarfigisimasakka piumassuseqarnarnerusumik suleriaaseqartoqalernissaanut iluaqutaassasut,” Parnuna Egede Dahl oqarpoq.
Parnuna Egede Dahl Nuummi inunngorlunilu peroriartorpoq. Anaanaa kalaaliuvoq, ataataa svenskiuvoq ataatassaalu danskiulluni.
Biologitut ilinniarsimavoq ICC-milu sulisimalluni.
Ph.d.-nngorniutaa Ilisimatusarfimmit, ICC-mit Aalborg Universitetimillu suleqatigiissutigineqalerpoq.
Ocean North Kalaallit Nunaanni specialkonsulentiuvoq.
Uinilu qallunaaq meeqqanilu marluk Køgemi najugaqarpoq.
Photo: Rasmus Egede Dahl